Illan tv-dokumentti: Voiko hirmutyöt saada anteeksi?

Dokumenttielokuva Anteeksiantamaton kertoo Suomessa asuvan bosnialaisen sotarikollisen tarinan. Hirmutekojen sovittamista pohtiva elokuva kiertää keväällä useissa kouluissa ja vankiloissa.

dokumenttielokuvat
Kuva elokuvasta Anteeksiantamaton.
Esad Landzo suostui Anteeksiantamaton -dokumentin päähenkilöksi tarpeesta puhua. Hän halusi kohdata omat tekonsa, ei kieltää niitä.Jarkko Virtanen / Kinocompany

Esad Landzo (44) tuijottaa lapsuutensa aikaista perhepotrettia. Pieni ilosilmäinen poikahymyilee kameralle vanhempiensa keskellä. ”Miten minusta saattoi tulla hirviö?" mies toistelee.

Landzo pilasi elämänsä – ja monen muun ihmisen elämän – kahden kuukauden aikana Bosnian sodassa vuonna 1992.

Hänet värvättiin 19-vuotiaana Celebicin vankileirin vartijaksi. Leirin ihailtu päällikkö vakuutti musliminuorukaiselle, että kaikki on luvallista.

Landzo teki työtä käskettyä. Hän murhasi, kidutti ja nöyryytti vangittuja serbejä parhaansa mukaan.

Sodan päätyttyä vuonna 1995 mies vangittiin. Haagin kansainvälinen tuomioistuin langetti hänelle 15 vuoden vankeustuomion. Tuomionsa loppuosan Landzo istui suomalaisvankilassa.

Mistä paha syntyy?

Esad Landzo on Anteeksiantamaton-dokumenttielokuvan (2017) päähenkilö.

Elokuvan valtakunnallinen tv-ensi-ilta on Yle TV1:ssä tänään maanantaina 5. helmikuuta.

Tanskalaisohjaaja Lars Feldballe-Petersen kiinnostui bosnialaisesta Esad Landzosta Haagissa. Kymmenistä sotarikollisista mies oli ainoa, joka katui tekojaan ja myönsi tehneensä väärin.

Feldballe-Petersen päätti seurata Landzon elämää vankilassa ja sen jälkeen siviilissä.

Hän halusi tutkia, miten rajan ylittänyt ihminen onnistuu palaamaan takaisin normaalielämään; millainen taakka pahat teot ovat tekijälleen kärsityn rangaistuksen jälkeenkin.

Ari Matikainen
Anteeksiantamaton -dokumenttielokuvan tuottaja Ari Matikainen uskoo, että elokuva voi muuttaa maailmaa lisäämällä ihmisten välistä ymmärrystä.Antti Haanpää / Yle

Anteeksiantamattoman tuottaja on dokumentaristi Ari Matikainen. Hän on tehnyt muun muassa venäläisestä toisinajattelijasta kiitetyn dokumentin Venäjän vapain mies (2012).

Bosnialaismiehestä kertovassa dokumenttiprojektissa Matikaista kiinnosti erityisesti kysymys, mistä paha syntyy.

– Esad Landzo oli tavallinen nuori poika, jonka harkinta lähti käsistä. Samaa tapahtuu maailmalla joka päivä. On niin helppo tuomita, Matikainen sanoo.

Anteeksiantamaton ei yritä selittää. Se ei syytä eikä puolustele. Dokumentin keskeiseksi teemaksi nousee anteeksiannon ja sovituksen mahdollisuus. Se on olemassaolomme ytimessä, Matikainen sanoo.

– Pahan kierre ei katkea koskaan, jos emme edes yritä rakentaa siltaa uhrien ja rikoksentekijöiden välille.

Kuva elokuvasta Anteeksiantamaton.
Esad Landzo halusi pyytää uhreiltaan anteeksi kasvotusten rikospaikallaan, entisellä Celebicin vankileirillä. Uhreistä lähes kaikki kieltäytyivät tapaamasta häntä.Jarkko Virtanen / Kinocompany

"Tekojaan ei voi paeta"

Anteeksiantamaton seuraa Esad Landzon elämää tuomioistuimesta vankilaan ja sittemmin siviilielämään.

Oikeudenkäynnissä mies ylläpiti aluksi muiden sotarikollisten tapaan sotilaankuorta ja sanoi tehneensä vain sen, mitä käskettiin.

Kun uhrit alkoivat kertoa omia tarinoitaan, Landzo murtui.

Hän ymmärsi, ettei voi puolustella tekojaan, selittää niitä pois. Pahat teot oli kohdattava.

Dokumenttielokuvan päähenkilöksi mies suostui tarpeesta puhua, ei julkisuudenkaipuusta.

Hän haluaa kertoa nuorille, miten pienessä hetkessä voi tehdä niin suuren virheen, että sitä katuu lopun ikäänsä.

Vapauduttuaan vankilasta vuonna 2006 Landzo yritti vuosien ajan saada otetta elämästä Suomessa. Muut maat eivät häntä huoli.

Mies käy töissä ja menee naimisiin.

Menneisyys ja syyllisyys painavat kuitenkin vuoren lailla. Hän kärsii masennuksesta.

Nelikymppisenä Landzo päättää kokeilla viimeistä keinoa. Hän matkustaa Bosniaan hakemaan anteeksiantoa entisiltä uhreiltaan ja heidän omaisiltaan. Liki kaikki kieltäytyvät tapaamasta pahantekijää. Muutama suostuu.

Esad Landzo tapaa uhrinsa julmuuksien näyttämöllä, Celebicin nyt jo autioituneella vankileirillä.

Saako hän anteeksi – dokumentti kertoo sen.

Anteeksiantamaton -elokuvan juliste.
Tanskalais-suomalaisen dokumenttielokuvan Anteeksiantamaton (2017) tekijät uskovat, että pahan kierre ei katkea koskaan, jos uhrien ja rikoksentekijöiden välille ei edes yritetä rakentaa siltaa.Kinocompany

Dokumenttielokuvat yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi

Dokumenttielokuvien tekijöillä on halu lisätä ymmärrystämme ihmisistä, ympäristöstämme ja maailmasta. Halu muuttaa maailmaa.

Missio tyssää yleensä siihen, että dokumentin näkee vain kourallinen festivaaliyleisöä. Massoja ne eivät houkuta.

Maailmalla on herätty jo kauan sitten lisäämään dokumenttien näkyvyyttä erilaisin kampanjoin ja toimenpitein.

Nyt samaa yritetään Suomessa.

Anteeksiantamaton sai ensimmäisten elokuvien joukossa uutta dokumenttitukea. Rahojen turvin elokuva jalkautuu kevään aikana kouluihin, seurakuntiin ja vankiloihin.

Marko Meijer
Vantaan vankilan pastori Marko Meijer uskoo, että joskus vaikeinta on antaa itselle anteeksi.Sasha Silvala / Yle

Oman häpeän kohtaaminen rankinta

Yksi Anteeksiantamaton-dokumentin vierailukohteista on Vantaan vankila. Siellä on tarkkaan pohdittu, keille elokuvan voi näyttää.

Vankilan pastorin Marko Meijerin mukaan elokuva saattaa sopia henkirikoksen, seksuaalirikoksen tai lapseen kohdistuneen rikoksen tehneille vangeille. Heillä on samastumispintaa dokumentin tapahtumiin.

– Vankileirien vangit olivat alistettuja vangitsijoihinsa nähden. Yhtäläinen asema on lapsilla rikoksen kohteena. Toisaalta henkirikoksen tekijä on saman kysymyksen äärellä kuin elokuvan päähenkilö: miten saada anteeksi se, mitä ei voi sovittaa. Kuollutta ei saa takaisin henkiin.

Helppoa dokumentin katsominen ei vangeille tule olemaan, Meijer uskoo. Syynä on häpeä.

– Häpeän kohtaaminen tekee elokuvan katsomisesta rankan. Moni ihminen varoo viimeiseen saakka avaamasta sellaista, joka voi tuoda häpeän esiin. Näin tekevät rikolliset, mutta myös rikosten uhrit.

Meijer uskoo Esad Landzon päässeen yli häpeän pelosta, sen kohtaamisesta.

Pastori arvelee miehen olevan jopa Anteeksiantamaton-dokumenttielokuvan ainoa häpeän selättänyt ihminen.

– Elokuvan uhrit kipuilevat yhä häpeän kanssa. Myös Landzon isä yrittää estää poikaansa pyytämästä anteeksi sillä verukkeeella, ettei vastapuolikaan sitä tee. Tässäkin näkyy häpeän kohtaamattomuus, Meijer sanoo.

Kuva elokuvasta Anteeksiantamaton.
Bosnian sota (1992 - 1995) oli yksi julmista ja verisistä Jugoslavian hajoamiseen liittyvistä sodista. Se käytiin nykyisen Bosnia-Hertsegovinan alueella. Sodan osapuolia olivat serbit, kroaatit ja bosniakit eli Bosnian muslimit.Jarkko Virtanen / Kinocompany

Voiko elokuva muuttaa maailmaa?

Päivittäinen uutismedia on pullollaan vääryyden ja sovituksen teemaa: Me too -kampanja, Syyrian sota, some-raivo, vuoden 1918 sisällissodan muistot... listaa voi jatkaa loputtomiin.

Voiko elokuva edistää ymmärrystä loukattujen ja loukkaajan välillä? Voi, tuottaja Ari Matikainen uskoo.

– Elokuva voi nostaa tärkeitä asioita yleiseen keskusteluun. Se voi herättää ihmisissä ajatuksia ja lisätä ihmisten välistä ymmärrystä.

Uskooko vankilapastori Marko Meijer, että _Anteeksiantamaton _voi muuttaa vangin elämää?

– Elokuva voi vähintäänkin jättää mieleen jäljen. Pienillä seikoilla saattaa olla pysäyttävä vaikutus ihmisen elämässä, niin hyvässä kuin pahassa.