Kreikan ja Makedonian nimikiista toi kymmenet tuhannet kaduille Ateenassa: "Näpit irti Makedoniasta!"

Mielenosoittajat vastustavat Ateenassa kompromissia, joka sallisi entisen Jugoslavian tasavallan käyttää Makedoniaa osana nimeään.

Kreikka
Uutisvideot: Mielenosoittajat liikeellä Ateenassa
Uutisvideot: Mielenosoittajat liikeellä Ateenassa

Kreikan pääkaupungissa Ateenassa kymmenet tuhannet ihmiset ovat kokoontuneet Syntagma-aukiolle parlamenttitalon edustalle vastustamaan kompromissia Kreikan ja naapurimaa Makedonian pitkälliseen nimikiistaan.

Mielenosoittajat huusivat "Näpit irti Makedoniasta!" ja "Makedonia kuuluu Kreikalle!" ja heiluttivat Kreikan lippujen lisäksi muinaisen Makedonian kuningaskunnan tunnuksilla koristeltuja lippuja.

Arviot osallistujamääristä vaihtelevat villisti. Järjestäjät sanovat jopa puolentoista miljoonan ihmisen saapuneen mielenosoitukseen, kun taas poliisi arvioi määräksi 140 000.

Noin 2 500 bussia on tuonut mielenosoittajia Pohjois-Kreikasta ja kaksi laivaa Kreetalta.

Protestin ovat järjestäneet ja rahoittaneet ulkomailla elävien kreikkalaisten ryhmät yhdessä eläkkeellä olevien upseerien yhdistysten, kulttuurijärjestöjen ja kirkon ryhmien kanssa.

– Makedonia on kreikkalainen ja vain kreikkalainen. He yrittävät varastaa historiamme. Meidän on taisteltava ja kerrottava tästä maailmalle, Yhdysvaltain kreikkalainen Allia Sarellis sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Puhujien joukossa oli kuuluisa kreikkalainen säveltäjä Míkis Theodorákis, joka muistetaan myös Kreikkaa 1967–74 hallinneen sotilasdiktatuurin näkyvänä vastustajana.

93-vuotiaan säveltäjän taloa sotkettiin ennen esiintymistä punamaalilla.

–Makedonia oli, on ja on tulevaisuudessakin Kreikkaa, Theodorákis sanoi hurraavalle yleisölle.

– Jos me annamme periksi, avaamme ovet apposen auki traagiselle historialliselle valheelle, joka tulee ja pysyy ikuisesti.

Noin 700 vasemmistolaista ja anarkistia piti vastamielenosoitusta lähimaastossa.

Pitkällinen kiista

Nimikiista on jatkunut siitä asti, kun Makedonian tasavalta irrottautui Jugoslaviasta 1991.

Kreikka vastustaa tasavallan nimeämistä Makedoniaksi, koska Kreikan pohjoinen osa on nimeltään Makedonia. Kreikka on epäillyt pienen naapurimaan nimen hyväksymisen voivan johtaa jopa aluevaateisiin.

Kreikkalaiset pitävät Aleksanteri Suuren aikoinaan hallitsemaa Makedonian kuningaskuntaa keskeisenä osana kotimaansa historiaa ja kulttuuriperintöä.

Nimikiistan takia Makedonia hyväksyttiin YK:n jäseneksi väliaikaisella nimellä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Nimikiista on estänyt Makedonian Nato-jäsenyyden.

Hallitukset hakevat ratkaisua

Kreikan ja Makedonian hallitukset ovat nyt luvanneet ratkaista nimikiistan vuoden loppuun mennessä ja ovat käyneet neuvotteluja YK:n välittäjän Matthew Nimetzin kanssa.

– Jonkun on ratkaistava nämä asiat. Aleksanteri Suuri todisti, että meidän pitää leikata Gordionin solmut. Jossain vaiheessa meidän pitää saada tämä päätökseen, Kreikan ulkoministeri Níkos Kotziás sanoi tammikuussa.

– Se on kansallinen etumme ja alueen etu, vakauden, turvallisuuden ja talouskasvun kannalta.

Nimetz on esittänyt useita nimiehdotuksia, muun muassa Republika Nova Makedonija eli Uuden Makedonian tasavalta.

Kreikan vasemmistojohtoinen hallitus on esittänyt yhdistelmänimeä, jossa olisi maantieteellinen tarkennus. Ajatus on nostattanut vastalauseita molemmissa maissa.

Kaksi viikkoa sitten kymmenet tuhannet kreikkalaiset osoittivat mieltään Thessalonikissa, joka on Kreikassa Makedonian alueen pääkaupunki.

Järjestäjät väittivät, että mielenilmaukseen osallistui 400 000 ihmistä, kun taas poliisi sanoi mielenosoittajia olleen 90 000.

Konservatiivisen Kathimerini-lehden teettämän mielipidekyselyn mukaan 70 prosenttia kreikkalaisista vastustaa Makedonia-nimen käyttöä osana mitään ratkaisua.

Juttua on päivitetty kello 18.35, lisätty järjestäjien ja poliisin arvioita osallistujista ja sitaatteja Theodorákisin puheesta.

Lähteet: AFP, AP, Reuters