Arkkitehti ja tutkija eivät osta osuuskaupan historiaviittausta – Aleksanterinkadun ylikulusta suunnittelukilpailu?

Yleiskaava-arkkitehti näkee, että Osuuskauppa Hämeenmaan Lahden keskustaan suunnittelema kävelysilta syö julkista tilaa. Museon tutkija toivoo, että rakennusten ominaispiirteet huomioidaan.

Lahti
Havainnekuva Aleksanterinkadun kävelysillasta.
A1 Arkkitehdit Oy

Lahden kaupungin yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki ehdottaa, että Aleksanterinkadun ylikulkusillasta järjestettäisiin suunnittelukilpailu. Osuuskauppa Hämeenmaa haluaisi rakentaa katetun ylikulun Seurahuoneelta Sokoksen kiinteistöön, jonka yläkertaan osuuskauppa kaavailee lisää hotellihuoneita.

Kaupunki ei ole vielä käsitellyt asiaa. Jos hanketta haluttaisiin viedä eteenpäin, arkkitehtikilpailu olisi Palomäen mukaan hyvä tapa saada tutkailtavaksi useita erilaisia, laadukkaita vaihtoehtoja.

– Kilpailun tavoitteet pitäisi asettaa korkealle. Korostettaisiin muotoiluimagoa sekä brändiä ja tutkittaisiin puurakenteiden käyttöä.

Yleiskaava-arkkitehti arvioi, että pelkästään ylikulun rakenteellinen suunnittelu ei tule olemaan helppoa, koska katu on leveä, mutta kilpailussa näitäkin seikkoja päästäisiin tutkimaan.

– Myös kaupunkilaiset pääsisivät kommentoimaan, Johanna Palomäki lisää.

Yksi edellä, muut perässä?

Ehdotuksestaan huolimatta parhaana vaihtoehtona kaupungin yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki pitää sitä, ettei ylikulkusiltaa rakennettaisi lainkaan.

– Vaikka silta olisi kaikille avoin, se jossain määrin yksityistää julkista tilaa, Palomäki perustelee.

Hän sanoo, että kaikki ratkaisut, jotka vievät ihmisiä sisätiloihin, syövät katujen eloisuutta.

– Ihmiset ovat ne, jotka tekevät kaupungin keskustasta elävän.

Lahden museoiden tutkijaa Riitta Niskasta mietityttää se, mihin yhden sillan hyväksyminen johtaisi.

– Kaikki tällaiset ratkaisut ovat aina periaatteessa ennakkotapauksia. Pitää ottaa huomioon, että tällaisia vaateita voi tulla muiltakin, jotka omistavat tiloja katujen molemmin puolin.

"Ei mitään kuvitustyötä"

Sekä Niskanen että Palomäki ovat sitä mieltä, ettei Hämeenmaan esille tuoma historiallinen viittaus lähistöllä sijainneeseen entiseen Loviisanpässin radan siltaan ole tarpeellinen. Pääasia olisi, että paikalle saataisiin laadukkaasti muotoiltu ja rakennettu rakennelma.

– Toivoisin, että lähtökohta olisi se [uusi] silta siinä paikassa ja että tehtäisiin mahdollisimman hyvä silta eikä mitään kuvitustyötä, Riitta Niskanen sanoo.

Museon tutkija Riitta Niskanen muistuttaa, että myös Seurahuoneen ja Sokoksen rakennuksen arkkitehtuuri on tärkeää ottaa huomioon.

– Ne ovat kumpikin oman aikansa arvorakennuksia, jotka ansaitsevat tulla kohdelluksi sellaisina. Ei voi olla vain niin, että puhkaistaan reikä ja tehdään silta, vaan pitää miettiä senkin kannalta, kestävätkö rakennukset arkkitehtonisesti sellaisia rakenteita.

Kuuntele yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäen haastattelu täältä.