Menikö Meri-Lapin miljardiluokan sote-ulkoistus väärin? Markkinaoikeus ratkaisee, pitääkö soppa aloittaa alusta

Hallitustakin hermostuttanut miljardiluokan sote-sopimus pian markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus
Länsi-Pohjan keskussairaalan sisäänkäynti.
Jarno Tiihonen / Yle

Markkinaoikeudessa on keväällä edessä harvinainen ja jopa historiallinen miljardiluokan riita julkisista sote-hankinnoista.

Oikeus ratkoo, menivätkö hankinnat lain mukaan ja tehtiinkö ilmoitukset kilpailutuksesta hankintalain vaatimalla tavalla, kun Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri valitsi sote-palvelujensa yhteisyrityksen kumppaniksi terveysyritys Mehiläisen. Meri-Lapin kunnista yhteisyrityksessä ovat mukana Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo.

Kemin keskussairaalan palvelut haluttiin turvata

Sopimus sisältää valtaosan Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnasta sekä alueen perusterveydenhuollosta. Kemissä sijaitseva Länsi-Pohjan sairaala menettäisi palveluita ilman yhteisyritystä. Käytännössä se johtaisi sairaalan kutistumiseen terveyskeskustasoiseksi yksiköksi.

Harvaan asiaan liittyy paljon rahan lisäksi myös niin paljon poliittisia intohimoja kuin sote-palvelujen hankintoihin, koska sote- ja maakuntalainsäädäntö on vielä kesken. Monet kunnat ja kuntayhtymät neuvottelevat kuitenkin jo nyt erilaisista yhteistyökuvioista terveyspalveluyritysten kanssa, ja kuhina on kova.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ehätti Mehiläisen sopimuksen tultua julki viime marraskuussa jo parahtaa eduskunnan kyselytunnilla, että "yksityiset monopolit ottavat asian haltuunsa".

Hallitus yritti myös ennen sopimuksen allekirjoitusta joulun alla sopia erityisestä Lex Meri-Lapista, joka olisi turvannut alueelle kaksi keskussairaalaa, (siirryt toiseen palveluun)mutta hallitus ei löytänyt asiasta sopua.

Hankintalaki ja ilmoittaminen suurennuslasin alle

Oikeudenkäyntiin kohdistuu poikkeuksellisen suuri mielenkiinto erityisesti hankintalain kannalta. Mitä menettelytapoja julkisia hankintoja tekevien tahojen on noudatettava, kun tehdään suuria, yli 400 000 euroa ylittäviä sote-hankintoja? Milloin riittää kansallisen tason hankintailmoitus, ja milloin pitää tehdä direktiivin mukainen EU-tason ilmoitus? Meneekö kaikki uusiksi ja päätökset mitätöityvät, jos esimerkiksi hankintalain mukaisessa ilmoittamisessa tapahtuu jokin virhe?

Mutta takaisin markkinaoikeuteen. Markkinaoikeustuomari Markus Ukkolan mukaan alustava aikataulu on, että juttu on esillä markkinaoikeudessa kevään aikana, ehkä maaliskuussa. Asia on esillä kohtuullisen nopeasti, kun muistetaan että kohuttu ulkoistamispäätös tehtiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä viime marraskuun puolivälin kokouksessa eli 17.11. 2017. Sopimus allekirjoitettiin kuukauden kuluttua joulun alla.

Kunnilla oli kiire saada sopimukseen puumerkit. Kun sopimus allekirjoitettiin ennen vuodenvaihdetta, se välttyi ulkoistamisen ehtoja kiristävältä rajoituslailta, jonka mukaan sote-palveluista voidaan ulkoistaa vain kolmannes ja sopimukset rajataan vuoteen 2020 saakka.

Rajoituslain uudet rajat tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Kiistanalaista 15 vuoden sopimusta ei voi nykylain valossa saada kukaan muu kuin Mehiläinen.

Pihlajalinna: "Ei voitu jättää valittamatta"

Markkinaoikeuteen on valittanut kilpailutuksessa kolmanneksi sijoittunut Pihlajalinna-ryhmittymä. Ryhmittymässä on mukana yhdeksän yritystä, joissa PIhlajalinna on yhteisyrityskumppani kuntien tai kaupunkien kanssa.

Pihlajalinnalla ei ole toimintaa Meri-Lapissa. Toiseksi tulleella Attendo-Terveystalo -ryhmittymällä on toimintaa Meri-Lapissa, mutta se ei ole valittanut päätöksestä.

Pihlajalinna-ryhmittymän vaatimus on, että koko noin miljardin euron hankintapäätös kumotaan lainvastaisena ja perusteettomana. Se on valittajan mukaan myös tehty virheellisesti ja hankintalain vastaisesti. Pihlajalinna vaatii uutta kilpailutusta Meri-Lapin sotepalveluista.

Pihlajalinna on avannut täyden palvelun lääkärikeskuksen myös Ouluun.
Pihlajalinna-ryhmittymä on valittanut päätöksestä.Paulus Markkula / Yle

Pihlajalinna kiinnittää valituksessa huomiota sekä hankitaprosessin toteuttamiseen että tarjoajien vertailuun. Pihlajalinnan mukaan molemmissa on perusteita valitukselle.

– Arvioimme hankintaprosessia, ja mielestämme siinä oli sellaisia virheitä, ettemme voineet jättää valittamatta. Yksi oli se, että kilpailutuksesta olisi pitänyt tehdä EU-tason ilmoitus, mutta tässä tapauksessa se tehtiin kansallisesti, sanoo toimitusjohtaja Joni Aaltonen.

Lisäksi Aaltonen sanoo, että kilpailutuksen lähtötilanne ei ollut tasapuolinen, koska kaikilla yrityksillä ei ollut samaa määrää tietoa käytettävissään.

– Tämän vahvisti vahvisti Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää Ylen Ykkösaamun radiolähteyksessä. Hän kertoi, että ulkoistusta oli valmisteltu kuntien kanssa jo kaksi vuotta, kertoo Aaltonen.

Pihlajalinna katsoo, että se on ainoa palveluntarjoaja, jolla on kokemusta vastaavanlaisesta tai vastaavan kokoluokan ulkoistuksesta, mutta se ei näkynyt vertailun pisteytyksessä. Pihlajalinna jäi kolmanneksi tarjouskilpailussa.

Sairaanhoitopiiri: Valituksessa suurimmaksi osaksi pikkuseikkoja

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin mukaan asiassa ei ole menetelty hankintalain vastaisesti. Kemin kaupunginlakimies Santeri Lindholmin mukaan hankinta on tehty niin huolellisesti ja tasapuolisesti kuin on pystytty.

– Pihlajalinnan valituksessaan esiin nostamat asiat ovat suurimmaksi osaksi pikkuseikkoja, eikä niillä ole merkitystä Pihlajalinnan asemaan yksittäisenä tarjoajana. Hankintapäätöksessä ei ole mitään sellaista korjattavaa, mikä muuttaisi lopputulosta, sanoo Lindholm.

Hankintapäätöksen ilmoittamistavan oikeellisuuden ratkaisee aikanaan markkinaoikeus.

Jos ilmoitusmenettelyssä on ollut puutteita, sillä ei Lindholmin mukaan kuitenkaan ole merkitystä Pihlajalinnan kannalta, koska Pihlajalinna on itse osallistunut tarjouskilpailuun.

Lindholm sanoo myös, että ennen hankintapäätöstä yksikään kolmesta tarjoajasta ei ollut tehnyt tiettäväksi sairaanhoitopiirille, että noudatettavassa menettelyssä olisi ollut jotain epäselvyyttä.

Sairaala Mehiläinen Helsingissä.
Sairaala Mehiläinen Helsingissä.Satu Kaarnakangas / AOP

Mehiläinen: Tasapuolista ja avointa

Terveysyritys Mehiläinen on jättänyt Pihlajalinnan valituksesta vastineensa markkinaoikeudelle. Mehiläisen mukaan kilpailutus on ollut avoin, kaikkia tarjouskilpailuun osallistuneita on käsitelty tasapuolisesti eikä mitään tahoa ole syrjitty. Julkisista terveyspalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Markku Näreneva sanoo, että kyse on lähinnä muotoseikoista.

– Valittaja puuttuu muotoseikkoihin, joilla ei ole vaikutusta kilpailutuksen lopputulokseen. Valituksessa ei ole myöskään konkreettista näyttöä.

Närenevan mukaan voittajan ero kolmanneksi tulleeseen Pihlajalinnaan oli vertailussa 10 laatupistettä. Pihlajalinnalla ei ole Närenevan mielestä mitään voitettavaa valituksella, kun se ei kuitenkaan voisi voittaa tarjouskilpailua.

Seuraamuksissa vaihtoehtoja

Hankintalain tulkinta Suomessa kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, ja sillä on erilaisia vaihtoehtoja seuraamuksista, jos hankintalakia on rikottu.

Johtava lakimies Katariina Huikko Kuntaliitosta sanoo, että seuraamus riippuu ensinnäkin siitä, onko jo olemassa sopimus vai vasta hankintapäätös. Yleisesti seuraamuksena voi olla, että hankintapäätös kumotaan osaksi tai kokonaan tai kielletään hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä tai velvoitetaan se korjaamaan menettely.

Joissakin tapauksissa hävinneelle osapuolelle maksetaan hyvitysmaksua, jos todetaan että valittaja olisi voinut voittaa, jos tarjouskilpailu olisi järjestetty asianmukaisesti.

Joidenkin asiantuntijoiden käsitys kansallisetkin raja-arvot ylittävistä yli 400 000 euron julkisista sote-hankinnoista on, että niissä EU-jäsenmaille on jätetty melko suuri kansallinen liikkumavara.