Kaikki talviolympialaisista!

"Taloyhtiöiden energialaskusta leikattavissa 3–4 miljardia" – Energiaremontin voisi tehdä vaikka kuukausimaksulla ilman jättilainaa

Energiapalveluyhtiö LeaseGreen ja finanssiryhmä OP alkavat toteuttaa yhdessä taloyhtiöiden energiaremontteja.

Energiatehokkuus
Lämpöpumppu.
Suomessa energiatehokkuutta on parantanut viime vuosina esimerkiksi lämpöpumppujen käytön tuntuva lisääntyminen.Jouni Immonen / Yle

Suomalaisten asumisen energialasku on kasvussa, ja tunnetusti taloyhtiöissä on myös iso potentiaali energiansäästöön.

Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan asumiseen kului vuonna 2016 yhteensä 67 terawattituntia energiaa, josta valtaosa meni kotien lämmitykseen.

Vertailun vuoksi: Asumiseen käytetty energiamäärä on selvästi suurempi kuin Suomen tie-, rautatie- ja vesiliikenteen yhteenlaskettu energiankulutus.

Energiapalveluyhtiö LeaseGreen arvioi, että kotitalouksien energialasku on noin viisi miljardia euroa vuodessa. Toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sanoo, että energiaremonteilla lasku voisi pienentyä kumulatiivisesti 3–4 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

– Energiakustannusten nousu on yksi tärkeimmistä syistä, miksi asumiskustannukset ovat nousseet 2000-luvulla, Mäkipelto sanoo.

Energiaremonteilla tarkoitetaan talotekniikan uusimista niin, että rakennuksen sähkön ja lämmön kulutus tehostuu aiemmasta.

Tyypillisessä asuinkerrostalossa energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi asentamalla talon poistoilmaan lämmön talteenottojärjestelmä, hyödyntämällä maalämpöpumppuja lämmityksessä tai uusimalla talotekniikkaa ohjaavaa automaatiota.

Valot voidaan muuttaa ledeiksi ja katolle saatetaan asentaa aurinkopaneelit. Saavutettava energiansäästö riippuu Mäkipellon mukaan kohteesta ja remontin laajuudesta.

– Säästöt ovat haarukassa 20–40 % riippuen ratkaisuista, joita kohteessa voidaan hyödyntää.

Taloyhtiöt varovaisia energiaremonteissa

Suomalaiset taloyhtiöt ovat edenneet energiaremonttien toteuttamisessa selvästi Ruotsia hitaammin.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tilastojen mukaan lämmityksen energiatehokkuus parani Suomessa kahdeksan prosenttia vuosina 2000–2014. Ruotsissa vastaava luku oli saman tilaston mukaan 27 prosenttia.

Mäkipellon mukaan tilannetta selittää erityisesti se, että Ruotsi on korvannut lämmityksessä öljyn pitkälti sähkökäyttöisillä lämpöpumpuilla.

Taloyhtiöiden etujärjestön Kiinteistöliiton mukaan Suomessa taloyhtiöiden varovaisuutta selittää se, että taloyhtiöt laskevat tarkkaan remonttien kannattavuutta.

– Euro on kova konsultti. Taloyhtiöt miettivät, mitkä ovat taloudellisesti kannattavia toimenpiteitä, sanoo johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Pylsyn mukaan taloyhtiöiden energiaremontteja voi osaltaan hidastaa puolueettoman tiedon puute. Moni on myös varovainen uusien ratkaisujen suhteen; energiatehokkuusremonteista halutaan ensiksi kuulla muiden kokemuksia.

Pylsy pitää myönteisenä, että markkinoille tulee uudenlaisia tapoja toteuttaa energiaremontteja.

Energiansäästöä kuukausimaksulla

LeaseGreen tunnetaan erityisesti toimistorakennusten energiatehokkuushankkeista. Nyt yritys laajentaa toimintaansa myös asunto-osakeyhtiöihin yhteistyössä finanssiryhmä OP:n kanssa.

Yritykset tuovat markkinoille palvelun, jossa taloyhtiöt voivat maksaa energiaremontin leasing-mallin mukaisesti kuukausimaksuilla – lainarahalla maksettavan könttäsumman sijaan.

Palvelussa OP toimii energiaremontin rahoittajana. LeaseGreen puolestaan vastaa remontin suunnittelusta, toteutuksesta ja jälkiseurannasta.

Taloyhtiön kannalta uutta on, että pääomaa ei tarvitse sitoa hankkeeseen entiseen tapaan. OP:n ja LeaseGreenin mukaan tavoitteena on nimenomaan madaltaa taloyhtiöiden kynnystä ryhtyä energiaremontteihin.

– Lähtökohtana on se, että taloyhtiö maksaa uuden energiatekniikan käytöstä, ei sen omistamisesta. Sitä kautta investoinnin kustannukset jakautuvat leasing-ajalle, jolloin ennustettavuus ja hallinta helpottuvat. Myös rahoitusprosessin pitäisi olla nopeampi ja helpompi, perustelee OP:n asumisen palveluista vastaava johtaja Jarkko Kyttänen.

Sopimuksen alkuvaiheessa energiatekniikan omistaa OP, mutta taloyhtiö voi lunastaa ratkaisun itselleen jäännösarvolla leasingkauden lopussa. Kyttäsen mukaan energiaremontissa tyypillinen leasingkausi voisi olla noin 10–15 vuotta.

Mäkipelto arvioi, että tyypillisessä 1970-luvun kerrostalossa energialasku voisi pienentyä yksittäisen asunto-osakkeen kohdalla noin 200–300 euroa vuodessa eli karkeasti yhden kuukauden vastikkeen verran. Kuukausimaksujen päättyessä säästö olisi tätä suurempi.

Energiapalveluissa iso bisnes

OP ja LeaseGreen eivät halua kertoa julkisuuteen, millaisia euromääräisiä tavoitteita ne ovat asettaneet uudelle bisnekselle. LeaseGreen sanoo kuitenkin tavoittelevansa voimakasta kasvua. OP puolestaan kuvaa markkinaa merkittäväksi.

Molemmat sanovat, että bisneksen ohella taustalla on aito halu vähentää ilmastopäästöjä.

– Me haluamme olla mukana rahoittamassa kestävää taloutta. Tässä haetaan sellaista kulmaa, että suomalaisten taloyhtiöiden energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä voitaisiin pienentää, OP:n Kyttänen sanoo.

Mäkipelto puolestaan painottaa, että energiatehokkuustoimet ovat halpa tapa vähentää ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä.

Palvelu tuodaan markkinoille aluksi pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on laajentua muualle Suomeen kuluvan vuoden aikana.