Pandatarhan aamu alkaa rapsutteluhetkestä – Anna Palmroth ja Heini Niinimäki tekevät työtä, jota Suomessa ei tee kukaan muu

Pandakaksikko on ollut kuukauden Suomessa ja valloittanut hoitajiensa sydämet. Lauantaina päättyvä karanteeni on sujunut hyvin ja sisätarhoihin tottuneiden eläinten uskotaan riemastuvan ulkotarhoihin pääsemisestä.

pandat
Eläinlääkäri Heini Niinimäki ja pandahoitaja Anna Palmroth
Ähtärin eläinpuiston eläinlääkäri Heini Niinimäki ja pandahoitaja Anna Palmroth.Pasi Takkunen / Yle

Anna Palmroth ja Heini Niinimäki tekevät työtä, jota Suomessa ei ole tehnyt kukaan koskaan ennen heitä; Anna on Suomen ensimmäinen pandahoitaja ja Heini Ähtärin eläinpuiston eläinlääkäri – siis pandalääkäri.

Pandat Pyry ja Lumi saapuivat Suomeen 18. tammikuuta. Alkoi kuukauden kestävä karanteeni, jonka aikana niiden hoitotiloihin Ähtärissä on päässyt vain viisi henkilöä. Annan ja Heinin lisäksi kulkulupa on ollut toisella suomalaisella pandahoitajalla sekä kiinalaisilla pandahoitajalla ja eläinlääkärillä. Muiden osalta sisäänpääsyä on harkittu aina tapauskohtaisesti.

Lumi juoksee minua vastaan kovaa vauhtia ja heti pitää kovasti rapsuttaa.

Anna Palmroth

Nyt tilanne on muuttumassa. Lauantaina pandatalon ovet avataan sekä asiakkaille että pandoille: yleisö pääsee sisään ja pandat ulos. Hoitotilat pysyvät toki edelleen pandojen yksityisinä ja sinne niille tarjotaankin vetäytymismahdollisuus aina, jos yleisön edessä oleminen käy liiaksi voimille.

– Seuraamme tarkkaan, miten ne reagoivat ja pyrimme kaikin tavoin varmistamaan niiden hyvinvoinnin. Jos hyvinvointi edellyttää, annetaan niille mahdollisuus käydä lepäämässä päivän aikana, Heini Niinimäki sanoo.

Pyryn ja Lumin kotiutuminen uusiin tiloihin on sujunut hoitajien mukaan hyvin. Ovien avaaminen yleisölle on kuitenkin niiden suurin muutos Suomeen muuton jälkeen. Siksi nyt ollaan tarkkana.

– Pandat eivät pidä kovasta metelistä ja yleisön tulo Suomessa on niille uusi juttu. Siksi toivoisimmekin, että [pandatalossa] pyrittäisiin olemaan mahdollisimman hiljaa eikä häirittäisi eläimiä, Anna Palmroth vinkkaa.

Pyryä ja Lumia on totutettu yleisöön soittamalla niille tarhassa yleisön ääniä muistuttavaa taustaääntä.

Rapsuttaa saa, mutta varovasti

Suomen ensimmäisen pandahoitajan päivä alkaa hoitotilojen avaamisella ja sen tarkastamisella, että molemmat pandat voivat hyvin. Aamuissa on aikaa myös hellittelylle.

– Lumi juoksee minua vastaan kovaa vauhtia ja heti pitää kovasti rapsuttaa, Anna Palmroth naurahtaa. Myös Pyry sallii rapsuttelut halutessaan, mutta ei aivan yhtä innokkaasti kuin Lumi.

– Hoitaja saa pandoja rapsuttaa silloin, kun ne itse sitä haluavat. Kun niillä on kaikki hyvin, ne itse sitä pyytävätkin, Anna sanoo.

Myös eläinlääkäri on saanut rapsutella eläimiä ainakin vielä.

– Voi olla mahdollista, että ne muuttavat mielensä, jos joudutaan jotain toimenpiteitä tekemään, Heini Niinimäki sanoo.

Emme mene aikuisen hereillä olevan pandan kanssa samaan tilaan, vaan aina on välissä hoitohäkki, kalteri tai muuta.

Heini Niinimäki

Hän muistuttaa kuitenkin, että pandat ovat villieläimiä, mikä on muistettava niiden kanssa työskenneltäessä.

– Emme mene aikuisen hereillä olevan pandan kanssa samaan tilaan, vaan aina on välissä hoitohäkki, kalteri tai muuta. Pidämme myös huolta, että emme mene aivan pandan eteen niin, että se pääsisi kalterin välistä käsiksi. Eivät ne sitä tee aggressiivisuuttaan, mutta kakkupalaa tavoitellessaan tai tassulla huitoessa voi isojen kynsien kanssa käydä vahinko.

Kuluneiden viikkojen aikana kaksikon luonteenpiirteet ovat tulleet hoitajille tutuiksi. Varsinkin Pyry on osoittautunut hyvin leikkisäksi ja aktiiviseksi uudessa ympäristössään. Jokainen päivä tuo kuitenkin jotain uutta, Anna ja Heini tietävät.

– Uuden oppiminen jatkuu pandojen koko meillä olemisen ajan. Se on itsekin hyväksyttävä, Heini Niinimäki sanoo.

Tarkassa seurannassa

Pyryä ja Lumia seurataan tarkasti. Niiden mielialaa, ruokahalua, vatsan toimintaa ja muun muassa lepo- ja hereilläolohetkiä tarkkaillaan.

– Pandat ei kovin paljon stressaa, kun ne syövät hyvin, tulevat kiinnostuneina katsomaan hoitajaa aamulla ja ottavat ruokaa. Ja kun meillä on lyhyitä koulutussessioita, ne osallistuvat innokkaasti omasta tahdostaan, Anna Palmroth sanoo.

Pandoja on mahdollista tarkkailla myös kamerasta niin, että ne eivät itse tiedä tulleensa tarkkailluksi.

– Kun yleisö alkaa käydä pandatalossa, ne tarvitsevat aikaa ilman ihmisiä. Niille annetaan iltapäivällä pandakakkua, hieman porkkanaa ja ehkä omenaa sekä laitetaan bambua niin paljon tarhoihin, että sitä riittää aamuun asti. Saavat sitten nukkua ja syödä oman rytminsä mukaan, Palmroth sanoo.

Hyvinvointi edellä

Pandojen Suomeen tulon ympärillä on käyty monenlaista keskustelua. Kriittisiäkin kommentteja on kuultu.

Anna Palmroth ja Heini Niinimäki ovat yhtä mieltä siitä, että kaikilla saa olla oma mielipide ja keskustella saa. Heidän työnsä on kuitenkin huolehtia näiden eläinten hyvinvoinnista.

– Ymmärrän monia kriittisistäkin lausunnoista, mutta olen todennut, että tässä projektissa on niin hirveän monta asiaa, joilla voidaan edistää pandojen suojelua ja tehdä hyvää, että olen kokenut niiden nousevan asiassa painavammiksi, Niinimäki sanoo.

– Näen, että niillä on täällä hyvät oltavat. Eläinten hyvinvoinnin varmistaminen on minulla ehkä keskeisin eläinlääkärin toimenkuvaan kuuluva asia.

"Veikkaan, että lähtevät tutkimusmatkalle"

Pyry ja Lumi näkevät ja haistavat toisensa hoitotiloissa. Sen lähempään kontaktiin ne eivät vielä pääse, eikä ole tarpeenkaan, hoitajat sanovat. Pandat elävät luonnossa pääasiassa yksin eikä Pyryn ja Lumin astuttamisaikakaan ole vielä muutamaan vuoteen.

– Ne näkivät toisensa jo Kiinassa aidan yli ja siellä Pyry usein aamuisin kiipesikin puuhun ja huuteli Lumille. Mutta Lumi ei vielä osoita hirvittävää kiinnostusta. Lähinnä muutaman kerran vilkaisee, että tuolla se on, Anna kertoo.

Kuukauden karanteenin aikana aitausten sisätilat on tutkittu jo tarkasti. Anna ja Heini uskovatkin, että kun ulkotarhan ovet avataan, uusi tila kiinnostaa molempia.

– Ne ovat aika rohkeasti tutustuneet uusiin tiloihin ja sisätarha alkaa olla niin tarkkaan katsottu, että veikkaan, että lähtevät tutkimusmatkalle heti, kun tarjotaan mahdollisuus katsoa uusia paikkoja, Niinimäki sanoo. Hän arvelee, että myös lumi elementtinä kiinnostaa varmasti pandoja.

– Pyry ainakin on niin rohkea kaveri, että en usko, että se epäröi montaa hetkeä, Anna Palmroth naurahtaa.

Yleisö pääsee ihastelemaan pandoja lauantaina 17. helmikuuta klo 10. Yle seuraa hetkeä suorana netissä. Lähetystä voi katsoa täältä.