Kirkon konservatiivi: "Kirkko ei ole kuin kansalaisjärjestö, jossa enemmistön ääni olisi aina oikea"

Evankelis-luterilaisen kirkon konservatiivijäsen pidättäytyisi entisessä, vaikka enemmistö jäsenistä olisi eri mieltä. Uudistushaluinen liberaalijäsen sen sijaan kuuluttaa demokratian perään.

kirkon jäsenyys
Elisa Gebhard ja Juho Tarvainen.
Elisa Gebhard ja Juhana Tarvainen.Yle

Evankelis-luterilaista kirkkoa viedään kahteen suuntaan. Toisaalla konservatiivit kirkon jäsenet haluavat pitää kirkon linjan entisellään. Toisaalla liberaalit kirkon jäsenet haluavat kirkon muuttuvan.

– Meillähän 54 prosenttia kirkon jäsenistä ajattelee, että samaa sukupuolta olevia pareja tulisi vihkiä, sanoo uudistusmieliseen Tulkaa kaikki -liikkeeseen kuuluva Elisa Gebhard Ylen A-studiossa.

– Ajattelen, että tämä on kirkon uskoon ja oppiin liittyvä olennainen kysymys. Vaikka se saattaa tuntua pahalta ja järkyttävältä, on lähdettävä siitä, mitä Raamattu asiasta opettaa, Juhana Tarvainen sanoo. Tarvainen toimii Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY)kotimaantyön johtajana.

– Kirkolla on ollut parituhatta vuotta käsitys naisen ja miehen välisestä liitosta ainoana mahdollisena. Minun nähdäkseni ei ole sellaista uutta tietoa, miksi kirkon avioliittokäsitystä tulisi muuttaa, Juhana Tarvainen sanoo.

– Minulle on tärkeää, että kirkko on demokraattinen. Ei myöskään voida puhua vain yhdestä totuudesta, Gebhard sanoo.

Muuttaako uusi kirkolliskokous kirkon suuntaa?

Kirkolliskokous kokoontuu taas syksyllä ja tuolloin valitaan uusi kirkolliskokous. Silloin nähdään muuttuuko linja ja samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen hyväksytään kirkossa. Tarvainen uskoo kuitenkin, että kirkon linja ei muutu, vaikka samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä kannattaisi yhä useampi.

– Kirkko ei ole niin kuin kansalaisjärjestö, jossa enemmistön ääni olisi aina oikea, vaan kirkolla on oma herransa, Jeesus Kristus, Tarvainen sanoo.

– Sen äänen tulisi kantaa silloinkin, kun se ääni on kirkossa vähemmistönä, Tarvainen jatkaa.

– Meillä on hirveän erilaisia näkemyksiä siitä mikä on kirkon parasta ja siitä on vaikea lähteä vetämään tulkintoja. Sen sijaan minä lähtisin puhumaan demokratiapuolesta, Gebhard toistaa.

– Kirkon luottamustehtävissä olevista alle kuusi prosenttia on alle 30-vuotiaita, ja se kehitys pitäisi minusta korjata seuraavissa seurakuntavaaleissa, Gebhard jatkaa.

Ensi kesänä eläkkeelle jäävä arkkipiispa Kari Mäkinen on ottanut vahvasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Mitä sitten kirkon tulevalta arkkipiispalta odotetaan?

– Arkkipiispa kirkon keulakuvana ja näkyvänä esimerkkinä, pitäisi olla Raamatun sanaan pitäytyvä henkilö, Tarvainen sanoo.

– Arkkipiispan pitäisi pitää myös huolta siitä, että kirkko ei saa marginalisoitua. Arkkipiispan pitää kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen miten jäsenmäärä saadaan paremmalle tolalle. Nuoret kaupunkilaiset eivät enää kasta lapsiaan, ja tähän arkkipiispan tulisi mielestäni kiinnittää huomiota, Gebhard kommentoi.