1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. olympialaiset

Viimeistään kurkien viljan varastaminen vei luottamuksen Pohjois-Koreaan – Etelä-Koreassa harva uskoo olympialiennytykseen

Pohjois-Korea tavoittelee olympiadiplomatialla ennemmin rahaa kuin rauhaa, epäilee Etelä-Koreassa asuva loikkari.

olympialaiset
Suuri ryhmä punaisiin pukeutuneita naisia.
Pohjois-Korean välittämä kuva taideryhmästä, jonka on tarkoitus esiintyä Etelä-Korean olympialaisten yhteydessä.EPA/KCNA

*SOUL/CHEORWON *Kourallinen mielenosoittajia yrittää tuikata tuleen yhdistynyttä Koreaa esittäviä paperisia lippuja Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa.

Myös laatikollinen Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin printattuja kuvia on syttymässä liekkeihin.

Silloin viranomaisille riittää, ja he hyökkäävät sammuttamaan tulen.

Olympiarauhaa toivova Etelä-Korea varoo kaikin keinoin ärsyttämästä Pohjois-Koreaa.

Paukkupakkasessa järjestetty kansallismielisten mielenosoitus on kerännyt viitisenkymmentä ihmistä, jotka vastustavat jyrkästi olympialaisten alla alkanutta rauhanhierontaa Pohjois-Korean kanssa.

Heitä paimentamassa on satoja poliiseja.

Virkavalta ja mielenosoittajat riuhtovat toisiaan, mutta kukaan ei näytä loukkaantuvan mustelmia pahemmin.

Mielenosoitus
Mielenilmauksia valvotaan tiukasti, koska Etelä-Korea ei halua Pohjois-Korean loukkaantuvan arvostelusta.Mika Mäkeläinen / Yle

Nahkatakkinen aktivisti Kim Sang-jin saapui paikalle ensimmäisten joukossa. Hänen baskerinsa on koristeltu Etelä-Korean lipuilla.

– Toivon, että Yhdysvallat hyökkäisi Pohjois-Koreaan, jotta pohjoisessa elävät korealaiset voisivat vihdoin olla vapaita, Kim sanoo ennen poliisin väliintuloa.

Kimin mielestä olympialaisten alla virinnyt Pohjois-Korean neuvotteluinto on vain silmänlumetta, jonka varjossa ydinaseiden kehittely jatkuu entiseen tahtiin.

Vauhdikkaita mielenilmauksia järjestetään usein ja näyttävästi, mutta osallistujia niissä on vähän.

Eteläkorealaisten enemmistö tukee presidentti Moon Jae-inin sovinnollista linjaa Pohjois-Korean kanssa. Tai on ainakin tukenut tähän asti.

Se, että Etelä-Korean 23-jäsenisen naisten jääkiekkojoukkueen oli viime tipassa hyväksyttävä joukkoonsa 12 pohjoiskorealaista pelaajaa, oli monelle liikaa.

Viime keväänä virkaansa valitun Moonin suosio on yhä korkealla, mutta se on kuitenkin pudonnut yli kymmenen prosenttiyksikköä sen jälkeen kun Etelä-Korea alkoi neuvotella Pohjois-Korean kanssa olympialaisiin osallistumisesta ja muusta yhteistyöstä.

Aktivisti Kim Sang-jin
Aktivisti Kim Sang-jinin mielestä Pohjois-Korea osallistuu olympialaisiin saadakseen lisää aikaa ydinaseitten kehittämiseen.Mika Mäkeläinen / Yle

Sovunhieronta alkoi Kim Jong-unin uudenvuodenpuheesta, jossa hän vihjasi Pohjois-Korean voivan osallistua Etelä-Korean isännöimiin Pyeongchangin talviolympialaisiin. Niiden avajaiset pidetään perjantaina 9. helmikuuta.

Etelä-Korean johdolle aloite tuli taivaanlahjana.

Presidentti Moon Jae-in oli luvannut parantaa maiden suhteita, mutta vuodenvaihteeseen asti tiiviinä jatkunut Pohjois-Korean ydin- ja ohjuskokeilu ei antanut saumaa rauhaneleille.

Pikavauhdilla polkaistuissa neuvotteluissa sovittiin urheilijoiden lähettämisestä, Pohjois-Korean suuresta kisavaltuuskunnasta sekä urheilu- ja kulttuuritilaisuuksista rajan molemmin puolin.

Olympialaisten aikana tullaan järjestämään armeijan keskusteluita, joissa mietitään Pohjois- ja Etelä-Korean suhteita tulevaisuudessa.

Professori Jeon Young-sun

Pohjois-Korean olympiavaltuuskunnan PR-kärkenä on 230-päinen ryhmä cheerleadereita. He eivät ole mikä tahansa harrastajajoukkio, vaan tarkkaan valittuja hallinnon mannekiineja.

Itse Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin puoliso Ri Sol-ju on lajin tähtiä. Ri oli yksi niistä 124 cheerleaderistä, jotka osallistuivat pohjoiskorealaisten urheilijoiden kannustajina yleisurheilun Aasian-mestaruuskilpailuihin Etelä-Korean Incheonissa vuonna 2005.

Ensimmäisen ja tähän asti suurimman cheerleader-tempauksen Pohjois-Korea järjesti Aasian kisoissa Etelä-Korean Busanissa vuonna 2002.

Sinne lähetettiin 270 perinteiseen kansallispukuun sonnustautunutta naista, joiden tehtävänä oli kampanjoida Koreoiden yhdistymisen puolesta.

Cheerleadereitä vannotettiin vaikenemaan kotona Pohjois-Koreassa kaikesta siitä, mitä he olivat matkallaan nähneet.

Osa ei noudattanut ohjetta.

Siksi 21 cheerleaderiä päätyi tiettävästi vankileirille. Heidän kohtalostaan kertoi vuosia myöhemmin Etelä-Koreaan päätynyt loikkari, joka oli nähnyt cheerleaderit Taehungin leirillä.

Vastoinkäymisestä huolimatta Pohjois-Korea on taas valmis kokeilemaan cheerleadereitten tenhoa eteläkorealaiseen yleisöön.

Toivomusnauhoja
Etelä- ja Pohjois-Korean yhdistymistä toivovat eteläkorealaiset ovat jättäneet rukousnauhoilta näyttäviä viestejään demilitarisoidun vyöhykkeen lähelle Imjingakissa.Mika Mäkeläinen / Yle

*2000-luku alkoi Koreoiden lähentymisellä. *Pohjois-Korean ydinasekehittelyn takia Etelä-Korea kuitenkin lopetti niin sanotun päivänpaistepolitiikan vuonna 2010.

Nyt Pohjois- ja Etelä-Korealla on takanaan melkein vuosikymmen mykkäkoulua, asevarustelua, epäluuloa ja kovin erisuuntaista talouskehitystä.

Eteläkorealaisia askarruttaa kysymys, mihin Pohjois-Korea pyrkii yllättävällä yhteistyöpuuskallaan. Haluaako se pyristellä irti pakotteista sekä lyödä kiilaa Yhdysvaltain ja Etelä-Korean välille?

Yksi vastaus löytyy Konkuk-yliopistosta Soulista.

– Pohjois-Korea haluaa kertoa maailmalle, että se ei ole terrorivaltio tai diktatuuri, vaan tavallinen maa siinä missä muutkin, sanoo Pohjois-Koreaan erikoistunut professori Jeon Young-sun.

Hänen mielestään olympialaisiin osallistuminen on Kim Jong-unin ensimmäinen ja henkilökohtaisesti hyvin tärkeä avaus kansainvälisen yhteisön suuntaan.

Jeon Young-sun
Professori Jeon Young-sunMika Mäkeläinen / Yle

Maakuvan kiillottamisesta kielii sekin, että Pohjois-Korea on suunnitellut järjestävänsä Etelä-Koreassa konsertteja, joissa ei esitetä valtiopropagandaa vaan korealaisia ja ulkomaisia ikivihreitä.

Jeon arvelee, että vuoropuhelu olympialaisten aikana ei koske pelkästään kulttuuria.

– Olympialaisten aikana tullaan järjestämään armeijan keskusteluita, joissa mietitään Pohjois- ja Etelä-Korean suhteita tulevaisuudessa, Jeon sanoo.

Liennytys jakaa eteläkorealaisia. Vanhimmat muistavat Koreoiden jaon ja sodan 1950-luvulla. Monet heistä elättelevät nostalgista toivetta Koreoiden jälleenyhdistymisestä.

Nuoret taas ovat kasvaneet Pohjoisesta täysin erillään, eivätkä ole edes kiinnostuneita Pohjois-Koreasta.

Jeonin mielestä olympialaiset eivät ole nuorille mikään erityinen kansallinen juhla, vaan korkeintaan he katsovat, ketkä Pohjois-Korean kisaseurueesta ovat kauneimpia.

Vuoristoa
Luminen vuoristo on Pohjois-Koreaa. Demilitarisoidun vyöhykkeen raja näkyy valkoisena raitana oikealla. Etualalla Cheorwonin kylää Etelä-Koreassa.Mika Mäkeläinen / Yle

Sodan kokenut, nyt 72-vuotias riisinviljelijä Beck Jong-han näkee joka päivä Pohjois-Korean lumiset vuorenrinteet demilitarisoidun vyöhykkeen takana.

Piikkilangoilla terästettyjä muureja ja vartiotorneja risteilee joen törmällä matkalla kohti Beckin kotikylää Cheorwonia.

Kylätien risteyskohdassa kohoavat harjanteiden jatkeeksi rakennetut panssariesteet. Jos ne laskettaisiin alas tien poikki, Pohjois-Korean armeijan mahdollista etenemistä voitaisiin ainakin hidastaa.

Beck oli aikoinaan pitkään armeijassa, eikä tunnusta pelkäävänsä Pohjois-Koreaa – hänen mielestään Etelä-Korea on kyllä varautunut tarpeeksi hyvin.

Sen sijaan olympiadiplomatiaan Beck suhtautuu epäillen. Hän ei luota Pohjois-Koreaan hiukkaakaan. Siihen syynä ovat kurjet.

Beck Jong-han
Beck Jong-han on yrittänyt ruokkia myös Pohjois-Korean kurkia, mutta apu ei mene perille.Mika Mäkeläinen / Yle

Cheorwonin kylä on lintubongarien suosikkikohteita, koska kylän liepeillä elää tuhansia silmälasi- ja mantšuriankurkia.

Niiden määrä nousi 2000-luvulla nopeasti juuri “kurkihulluksi” itseään kutsuvan Beckin aloittaman ruokinnan ansiosta.

Kurjet ovat Koreassa pitkän iän, rauhan ja onnellisuuden symboli. Siksi ne ovat erityisen tervetulleita talvivieraita, joille tarjoillaan tonneittain riisiä ja muuta viljaa.

Kurjet yöpyvät muutaman kilometrin levyisellä demilitarisoidulla vyöhykkeellä, koska siellä ihmiset eivät koskaan häiritse niiden elämää.

Päivisin kaikki kurjet suuntaavat etelään, eivätkä pohjoiseen, koska pohjoisen pelloilla ei ole mitään syötävää.

Beckin mukaan Etelä-Korea lahjoitti Pohjois-Korealle kurkien ruokaa, mutta se päätyi parempiin suihin.

– On naurettavaa, että he pyytävät meitä koko ajan lähettämään ruokaa pohjoisessa oleville linnuille. Aina kun lähetämme, ihmiset varastavat ruuan, eikä linnuille jää mitään, Beck sanoo.

Kurkia
Vain kurjet voivat ylittää Etelä- ja Pohjois-Korean rajan, mutta nekin viihtyvät paremmin Etelä-Korean puolella.Mika Mäkeläinen / Yle

Silti Beck haaveilee päivästä, jolloin kurkien lisäksi myös ihmiset voisivat ylittää vuoret.

Beck toivoisi enemmän turismia ja kauppaa maiden välille. Samaa toivoo kotiäiti Choi Mi-hwa, joka kerää kurkibongareilta sisäänpääsymaksuja.

Pientä korvausta vastaan hän päästää harrastajat tuulelta suojattuun katsomoon, joka tarjoaa hyvän näköalan kurkien kiikarointiin. Choi on seurannut rauhattomana Pohjois-Korean asetestailua ja sodalla uhittelua.

– Tuntuu siltä, että he yrittävät aloittaa sodan laukomalla ydinaseita. Pelkään, että sota oikeasti syttyy jonain päivänä, Choi sanoo.

Siksi Choin mielestä oli helpotus kuulla pohjoiskorealaisten osallistuvan olympialaisiin.

Lintubongareita kopissa.
Tuhansien kurkien ansiosta Cheorwonin kylästä on tullut lintubongarien ja luontovalokuvaajien suosikkikohde.Mika Mäkeläinen / Yle

Palataan rajan varjosta takaisin Souliin, jossa suhteiden tulevaisuus valvottaa lukemattomia asiantuntijoita.

Pohjois-Koreassa syntynyt kansalaisjärjestön johtaja Ji Seong-ho uskoo, että olympialaisten jälkeen Pohjois-Korean suuret toiveet suhteiden kehittämisestä osoittautuvat epärealistisiksi, koska Pohjois-Korea haluaa niistä lähinnä rahallista hyötyä.

– Heidän päämääränsä on saada Etelä-Korealta rahallisia avustuksia, Ji sanoo toimistossaan Soulin keskustassa.

Ji johtaa NAUH-lyhenteellä tunnettua järjestöä (siirryt toiseen palveluun), joka auttaa pohjoiskorealaisia pakolaisia pääsemään Kiinasta turvaan Etelä-Koreaan.

Hän näkee Pohjois-Korean olympiadiplomatian lähinnä kömpelönä yrityksenä murtautua ulos talouspakotteiden paineesta.

Jin mielestä Pohjois-Korean musiikillinen propaganda on silti taitavaa. Ainakin se herättää uteliaisuutta. Etelä-Koreassa 150 000 ihmistä on ilmoittautunut arpajaisiin, joissa jaetaan ilmaisia lippuja kahteen Pohjois-Korean järjestämään konserttiin.

Ji ei tosin usko, että sen paremmin eteläkorealaiset kuin ihmiset muuallakaan maailmassa pohjimmiltaan haluavat nähdä olympialaisten yhteydessä pohjoiskorealaisia kulttuuriesityksiä.

– Pohjois-Korean pitäisi lähestyä olympialaisia urheilu päämääränään ilman muita taka-ajatuksia, mutta he käyttävät olympialaisia poliittisena ja diplomaattisena työkaluna, Ji arvioi.

– He käyttävät väärin olympialaisten tarkoitusta. Minusta se on hyvin väärin, hän painottaa.

Ji Seong-ho
Ji Seong-ho onnistui pakenemaan rajajoen yli Pohjois-Koreasta Kiinaan, vaikka hän on liikuntavammainen.Mika Mäkeläinen / Yle

Ylen haastattelun jälkeen Ji Seong-ho sai näkemyksilleen vielä huikeasti suuremman yleisön. Ji matkusti Washingtoniin, jossa presidentti Donald Trump nosti hänet esikuvaksi kansakunnan tila -puheessaan 30. tammikuuta.

Vaikka Ji oli menettänyt toisen jalkansa ja kätensä nuorena onnettomuudessa Pohjois-Koreassa, hän onnistui vuonna 2006 pakenemaan rajan yli Kiinaan ja edelleen Kaakkois-Aasian kautta Etelä-Koreaan.

Presidentti Trump kertoi hänen selviytymistarinansa (siirryt toiseen palveluun) yli 45 miljoonalle amerikkalaiselle tv-katsojalle.

Trumpin kehujen päätteeksi, voiton merkkinä, Ji nosti ilmaan vanhat kainalosauvansa.

Ehkä tarkoitus oli osoittaa, että jos Ji selviytyi Pohjois-Koreasta, mikä tahansa olisi mahdollista.

Ji uskoo, että kun Etelä-Koreaan nyt saapuneet pohjoiskorealaiset kisavieraat palaavat olympialaisten jälkeen kotimaahansa, he eivät voi täysin vaieta näkemästään vauraasta ja avoimesta yhteiskunnasta.

Se voisi olla muutoksen siemen.

*Lue myös: *Yle tapasi pohjoiskorealaisen loikkarin, joka katsoo kisoja Soulissa – ja pelkää, että olympiarauha onkin vain pohjoisen juoni

Analyysi: Pohjois-Korea kampeaa Etelä-Koreaa irti Yhdysvaltain rinnalta

Maailman oudoin tyttöbändi? Kim Jong-unin minihameiset laulajat ylistävät Pohjois-Koreaa

Pyeongchangin talviolympialaiset Ylen kanavissa

Lue seuraavaksi