Idea hopeakaivoksesta herätti 10 vuotta sitten kylän toivon, nyt raitti hiljenee: "Eikä kaivos ole vieläkään auki"

Sotkamo Silver valmistelee hopeakaivoksen avaamista Sotkamossa. Läheisissä kylissä työpaikat toivotetaan tervetulleiksi, mutta ympäristö huolettaa.

kaivostoiminta
Miehet työskentelevät kaivoksen suulla.
Hopeakaivoksen tunnelin suu. Kuva on kesältä 2017.Julia Sieppi / Yle

Hiljainen kylänraitti Sotkamon Tipasojalla muuttuu vilkkaasti liikennöidyksi tieksi, mikäli Sotkamo Silverin suunnitelmat hopeakaivoksen avaamisesta toteutuvat. Konsernijohtaja Timo Lindborg arvioi, että kaivos avattaisiin jo ensi vuoden alkupuolella.

– Mikäli luvat ja rahoitus järjestyvät, silloin voitaisiin aloittaa. Meillä on ympäristöarviointiprosessi menossa noin 1,5 miljoonan tonnin louhimiseksi vuosittain. Valmis lupa on jo taskussa 500 000 tonnin louhimiseen. Rahoitusneuvotteluita käymme useaan suuntaan ja uskon rahoituksen järjestymiseen.

Tipasojan kyläyhdistyksen sihteeri Tarja Tervo suhtautuu rahoitus- ja aikataulukysymykseen epäilevämmin.

– Vuodet ovat osoittaneet, että asiat eivät aina järjesty niin kuin toivotaan. Aika siis näyttää.

Kokemusta vuosien odottelusta hiljenevällä Tipasojalla on: kaivosta nimittäin odotettiin innolla jo yli kymmenen vuotta sitten.

– Silloin olimme innoissamme, että kaivos tuo työpaikkoja, lapsiperheitä muuttaa kylälle ja kyläkoulukin pelastuu. Sen jälkeen on kaksi kyläkoulua lakkautettu ja kylä hiljenee pikku hiljaa – eikä kaivos ole vieläkään auki, Tervo sanoo.

Maltti on valttia

Sotkamo Silverin kaivosalueella rakennetaan koko ajan sillä mielellä, että kaivos avataan.

– Pelkästään tänä keväänä teemme alueella yli kahdeksan miljoonan euron investoinnit. Ei niitä turhan takia tehdä. Kaivoksen perustamisessa ei kuitenkaan voi hätäillä. Olemme tutkineet pitoisuuksia ja menetelmiä sekä markkinahintoja sillä ajatuksella, että toiminta kannattaa vaikka hopean hinta välillä laskisi, sanoo Timo Lindborg.

Kartta Sotkamo Silverin sijainnista.
Sotkamon alueella on yhteensä kolme kaivosta. Hopeakaivoksen lähelle sijoittuu kansallispuisto Hiidenportti.Niko Mannonen / Yle

Lindborg korostaa, että myös muita asioita on mietitetty. Alueen sähköverkko on varmistettu sekä kaivosalueen teitä ja infrastruktuuria kunnostettu niin maan alla kuin päällä.

– Lähikylien asukkaille, kalastajille, kunnalle ja muille sidosryhmille pidimme pelkästään viime vuonna yli 10 tiedotustilaisuutta. Välit kyläläisiin ja muihin ovat mielestäni hyvät, Lindborg kertoo.

Tipasoja ja Sapsoperä varpaillaan

Lähikylissä tiedostetaan sekä kaivoksen tuomat mahdollisuudet että uhat. Sapsoperän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Sirviön mukaan ympäristötekijät nousevat korkealle.

– Meille on vakuutettu, että mitään päästöjä vesistöön ei alueelta tule. Siihen tietysti uskomme, mutta jos veteen jotain pääsee, silloin purkuvesien kohdalla ollaan vaikeuksissa. Purot ja vedet virtaavat täällä niin hitaasti, että veden vaihtuminen kestää.

Sirviön mukaan ranta-asukkailla on Sapson puolella jo huolena turvetuotannosta ja soiden ojituksesta tullut humus, eikä lisää vaikeuksia kaivata.

– Purkuvesille on kaksi vaihtoehtoa. Voimassaolevan pienemmän luvan mukaan vedet johdettaisiin tänne. Laajennusluvassa vaihtoehtoina ovat joko Tipasojan puoli, Sapso tai molemmat.

Sotkamo Silverin kaivosalue Sotkamossa.
Sotkamo Silverin kaivosalue.Sotkamo Silver

Tipasojan kyläyhdistyksen sihteeri Tarja Tervo myöntää, että kylien välillä on jännitettä asiassa.

– On aivan selvää, että jos purkuvedet johdetaan vain toisen kylän puolelle, toisella kylällä huokaistaan helpotuksesta.

Kyliltä löytyy kaivosyhtiölle yhteinen toive vedenpuhdistamon rakentamisesta: sillä turvattaisiin poistovesien puhtaus.

Mutta ne työpaikat

Kaivosalueella tekee tällä hetkellä töitä lähes 30 henkilöä, joista melkein kaikki ovat kainuulaisia. Tämän Tipasojan kyläläiset ovat laittaneet merkille.

– Kyllä kunta tarvitsee niitä työpaikkoja. Sen pohjalta, miten hyvin kaivosyhtiö on pitänyt meitä ajantasalla suunnitelmistaan, luottamus on pikku hiljaa syntynyt, sanoo Tarja Tervo.

Myös Sapsoperällä työpaikkojen merkitys ymmärretään.

– Kokonaisuuden kannalta toivoisin, että kaivos nousisi nopeasti kannattavaksi. Sitä kautta ei jäätäisi tappiolle, jos jotain sittenkin pääsisi lurahtamaan veteen, toteaa Jorma Sirviö.