Tutkijat rakensivat kontin, jossa kevät tulee joka viikko – se paljastaa meille, mitä ympäristöhaittoja aiheuttavalle lehmänlannalle kannattaa tehdä

Luonnonvarakeskuksen olosuhdekammiossa etsitään vastauksia siihen, miten ja milloin levitettynä lannasta huuhtoutuisi mahdollisimman vähän fosforia vesistöihin.

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskuksen tutkija olosuhdekammiossa.
Tutkimusmestari Arto Pehkonen asettaa uudet nurmilaatat olosuhdekammioon.Matti Myller / Yle

Kevään tekeminen tarkoittaa tutkijalle lumitöitä – ainakin jos on Luonnonvarakeskuksen leivissä Kuopion Maaningan tutkimusasemalla. Tutkijoiden tavoitteena on selvittää, miten fosforin huuhtoutumista voitaisiin vähentää karjanlannan peltolevityksessä, mutta sitä varten on tartuttava lapioon.

Lunta tarvitaan peittämään karjanlannalla lannoitetut ja pakastetut nurmilaatat.

Yhden laatan päälle tarvitaan kolmekymmentä kiloa lunta, jotta laatta sulaisi tutkimuksen aikana samalla tavalla kuin oikea lumen peittämä pelto keväällä.

Tutkija peittää nurmilaattaa lumella.
Tutkimusmestari Arto Pehkonen laittaa saman verran lunta jokaisen nurmilaatan päälle.Matti Myller / Yle

Kammiossa kevät tulee monesti vuodessa

Tutkijoiden käytössä on 240 000 euroa maksanut olosuhdekammio, jonka Luken tutkijat Perttu Virkajärvi ja Kirsi Järvenranta ovat kehittäneet. Konttiin tehdyssä kammiossa kevät tulee joka viikko ja vieläpä moninkertaisella nopeudella.

– Pellolla tämä olisi yksi kevät vuodessa, ja silloin itse tutkimus kestäisi kolmesta neljään vuotta. Tässä kammiossa me voimme saada vuodessa 10–12 kevättä, myhäilee johtava tutkija Perttu Virkajärvi.

Syynissä kolme lannanlevitystapaa

Kammioon mahtuu kerrallaan kuusi nurmilaattaa, joihin karjanlanta on levitetty kolmella eri menetelmällä: haja-, letku- ja sijoituslevityksellä. Jokaisesta levitystavasta on kaksi eri versiota, kesältä ja syksyltä.

Kasvit tarvitsevat fosforia ravinteekseen, mutta lehmänlannan fosforia huuhtoutuu pellolta myös vesistöihin (siirryt toiseen palveluun), joissa se aiheuttaa ei-toivottua rehevöitymistä.

Virkajärven mukaan on yleisesti tiedossa, että lannan sijoittaminen maan sisään pienentää nurmen fosforikuormitusta. Asiasta ei ole kuitenkaan vielä tarkkoja lukuja.

– Tämä laitteisto on siihen erityisen hyvä, koska erilaisia lannoitekäsittelyjä voidaan verrata suoraan toisiinsa.

Myös ilmastonmuutoksen simulointi mahdollista

Olosuhdekontti on nimensä mukainen, sillä sen olosuhteita voidaan muunnella halutulla tavalla.

Tässä kokeessa kontin lämpötila on arkisin päiväaikaan 15 astetta, mutta yöllä on kolme astetta pakkasta. Viikonloppuisin kontin kevät etenee jo nopeammin, sillä silloin lämpötila on jatkuvasti 15 asteessa.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa käytettävää nurmilaattaa punnitaan.
Tutkimusmestarit Johanna Kanninen ja Arto Pehkonen punnitsevat sulaneet nurmilaatat. Taempana tutkimusmestari Jenni Laakso kirjaa tiedot koneelle.Matti Myller / Yle

Perttu Virkajärven mukaan tutkimuksessa pystytään matkimaan myös ilmastonmuutosta. Silloin lunta on vähemmän ja vesisadetta enemmän.

– Pystymme ennakoimaan, millaisia toimenpiteitä pitää kehittää, jotta vesistökuormitus jäisi mahdollisimman vähäiseksi tilanteessa, jolloin talvet leudontuvat olennaisesti.

Valumavettä talteen parikymmentä litraa laatalta

Kun kontissa olevat nurmilaatat ovat viikon aikana sulaneet, ne punnitaan ja analysoidaan. Yhdestä laatasta saadaan talteen parikymmentä litraa valumavettä, jonka ravinnepitoisuudet mitataan. Myös maa-aines syynätään läpikotaisin.

Konttikokeissa tutkitaan toistaiseksi vain fosforin huuhtoutumista, mutta tutkijoiden mielestä olosuhdekammio soveltuisi myös esimerkiksi typen huuhtoutumisen tutkimiseen.

Tutkimuskohteeksi myös kasvien talvenkestävyys?

Yksi mahdollinen tutkimuskohde voisi niin ikään olla kasvien karaistuminen talveen. Sitä varten tutkijoiden olisi kuitenkin tuunattava konttia hiilidioksidin säätämisen ja auringon valospektrin matkimisen osalta paremmaksi.

Nurmilaatta olosuhdekammioon edessä.
Olosuhdekammio soveltuisi tutkijoiden mukaan myös esimerkiksi kasvien talvenkestävyyden tutkimiseen.Matti Myller / Yle

Perttu Virkajärveä kiinnostaisi myös kokonaan uusien talvehtivien kasvilajien testaaminen.

– Niille voisi periaatteessa simuloida uusia olosuhteita ja niiden talvenkestävyyttä voisi testata kontissa luonnollisemmalla tavalla kuin nykyisin.