Analyysi: Trump löysää ja keskuspankki kiristää ruuvia, sijoittajat pelkäävät kumpi voittaa

Jälkeenpäin ajateltuna pörssiromahduksen pitää tulla aina jossakin vaiheessa. Kurssit tulivat kiistatta alas poikkeuksellisen rajusti, mutta kukaan ei voi tietää, mihin suuntaan pallo lähtee nyt pyörimään, taloustoimittaja Jari Järvinen kirjoittaa.

pörssiromahdus
Pörssikäyrä on lähtenyt laskuun.
Pörssikurssigrafiikka kuvattu Helsingin pörssin verkkosivuilta tänään tiistaina n. klo 10.15.Mikko Stig / Lehtikuva

Sijoittajat ovat veikkailleet pörssiromahdusta tai ainakin sitä kuuluisaa korjausliikettä jo pitkään. Syynä on ennätyksellisen pitkä nousukausi ja osakkeiden hintojen kallistuminen.

Maailman pörssien tahtipuikkoa heilutetaan Yhdysvalloissa. Kaikki mitä siellä päätetään, heijastuu heti niin Aasiaan kuin Eurooppaankin.

Mitä Amerikassa sitten tapahtuu? Ainakin noususuhdanne on mitä ilmeisemmin tulossa tiensä päähän.

Nostetaan korkoja ja lasketaan veroja

Yhdysvaltain keskuspankki on siirtynyt koronnostojen linjalle. Samaa on odoteltu myös Euroopan keskuspankilta. Talouskasvua olisi hillittävä, ettei talouden meno äityisi aivan hurjaksi.

Samaan aikaan presidentti Donald Trump on päättänyt suuresta veronalesta houkutellakseen firmoja sijoittamaan maahan. Näin on osittain tapahtunutkin.

Siis elvytetään, vaikka maalla menee hyvin. Työpaikat ovat lisääntyneet ja varallisuus kasvanut.

Suurten veronalennusten arvioidaan nostavan inflaatio-odotuksia. Korkojen uskotaan yhä nousevan. Silloin osakkeet tuppaavat halpenemaan.

On rakennettu erikoinen jännite: veronalennuksilla annetaan talouteen piristysruiske, jota sitten hillitään koronnostoilla. Keskuspankit ovat elvyttäneet elvyttämistään, mutta sen hallittu lopettaminen näyttää tuskaiselta. Joudutaan tekemään aiottua nopeampia ratkaisuja.

Yhdysvaltain taloustilanne tarkkaan syyniin

Kokonaan oma lukunsa on yritysten kunto. Yhdysvalloissa firmat ovat menestyneet hyvin, ja Euroopassakin saneerattujen yhtiöiden tulostaso on parantunut yllättävän nopeasti ja paljon.

Tätä taustaa vasten osakkeiden ei pitäisi laskea rajusti. Osakkeet ovat kylläkin olleet houkuttelevia sijoituskohteita niin pitkään, ettei niiden hinnoissa ole enää kovin paljon nousuvaraa.

Toisaalta Euroopan suhdannekierto ei ole vielä kääntymässä ehtoopuolelle toisin kuin Yhdysvalloissa. Reaalitalouden tilanne on ehkä parempi, mutta osakesijoittajat pelaavat aivan omilla säännöillään.

Mutta mitä tästä kurssien heilahtelusta seuraa? Lyhyellä aikavälillä tuskin kovinkaan kummallista.

Varmaa kuitenkin on, että sijoittajat ryhtyvät seuraamaan Yhdysvaltain talouden kehittymistä paljon tarkemmin kuin aiemmin. Hyvillä tiedoilla voi tienata paljon rahaa – tai menettää sitä.

Mutta onko tämä romahdus suuri vai pieni? Riippuu siitä, millä aikavälillä sitä vertailee. Vuoden sisällä iso tapahtuma, mutta kymmenen vuoden sisällä ei.

Kymmenen vuoden takaisesta finanssikriisistä alkanut pitkä talouskurimus vaatisi todennäköisesti paljon suurempia epäonnistumisia kuin elvytyksen ja talouskasvun hillitsemisen välisen ajoituksen möhlimisen.