Osa jättää syöpäseulonnat väliin – osallistumisaktiivisuus vaikuttaa syöpäkuolemien määrään

Tilastoja vääristää se, että yksityispuolella tutkimuksissa käyneiden osuudet eivät toistaiseksi näy seulonnoissa käyneiden määrissä. Esimerkiksi kohdunkaulansyövän esiasteesta kertovassa papa-kokeessa käy todellisuudessa noin 90 prosenttia naisista.

Syöpäseulonnat
Gunekologisia tutkimuksia.
Papa-kokeissa pyritään löytämään kohdunkaulansyövän esiasteet ja rintasyöpäseulonnoissa pyritään puolestaan pienentämään kuolevuusriskiä.AOP

Syöpäseulontoihin osallistutaan eri tavoin eri puolilla Suomea, ilmenee Suomen Syöpärekisterin julkaisemista rintasyövän (siirryt toiseen palveluun) sekä kohdunkaulasyövän (siirryt toiseen palveluun) seulontaohjelmien vuosikatsauksista.

– Joissain kunnissa vain 61 prosenttia naisista osallistuu kohdunkaulan syövän seulontaan, kertoo Syöpärekisterin seulontajohtaja Tytti Sarkeala. Parhaimmillaan osallistumisprosentti on 79.

– Osallistumisaktiivisuutta voidaan tutkitusti lisätä parantamalla kutsukäytäntöjä. Kuntien pitäisi tarjota kutsussa valmiiksi varattua aikaa ja paikkaa, sekä lähettää uusintakutsu seulontaan osallistumattomille, painottaa Tytti Sarkeala.

Osallistumisaktiivisuus vaikuttaa siihen, kuinka hyvin seulontaohjelma pystyy vähentämään syöpäkuolemia.

Rintasyövän seulontoihin osallistutaan ahkerasti; osallistumisaste vaihteli Uudenmaan sairaanhoitopiirin 78 prosentista Satakunnan ja Ahvenanmaan 88 prosenttin.

Tilastoissa eivät näy yksityispuolella papassa tai mammografiassa käyneet

Aivan koko totuutta rintasyövän tai kohdunkaulansyövän seulontoihin osallistuminen ei kuitenkaan kerro siitä, kuinka moni nainen on näissä tutkimuksissa käynyt.

Osa nimittäin otattaa etenkin kohdunkaulansyövän esiastetta selvittävän papa-kokeen yksityispuolen gynekologilla rutiinitarkastusten yhteydessä, seulontojen ulkopuolella.

Työterveyshuolto maksaa osalla gynekologikäynnit ja niihin liittyvät kokeet sekä myös mammografiatutkimuksia, joita saatetaan olla halukkaita tekemään jo ennen valtakunnallisten seulontojen edellyttämää 50 vuoden ikää.

Syöpäjärjestöjen tutkimusjohtaja Ahti Anttila toteaa, että toistaiseksi tiedot yksityispuolella tehdyistä tutkimuksista eivät kulje valtakunnalliseen rekisteriin, koska nykyinen lainsäädäntö ei sitä mahdollista.

– Kun muutama vuosi sitten osallistumista kokeisiin kartoitettiin ilmeni, että niistä 30 prosentista, jotka eivät osallistuneet papa-seulontoihin, oli papa-kokeessa kuitenkin käynyt noin kaksi kolmasosaa. Todellisuudessa siis vain noin 10 prosenttia kutsutuista ei olisi papassa käynyt lainkaan, Anttila summaa.

Tutkimusjohtaja toivoo, että kaikki kävisivät seulonnoissa

Anttila toivoo, että vaikka papa-kokeessa olisi käyty muualla, käytäisiin myös viisivuotisseulonnoissa.

– Kohdunkaulansyövän esiastevaiheen kesto on 10-12 vuotta, joten vaikka kävisi tutkimuksissa paljon useammin, siitä ei ole hyötyä. Hyvin nuorilta papoja otettaessa esiintyy myös esiasteita jotka, parantuvat itsestään ja hoidoista puolestaan voi olla haittaa.

Papa-kokeissa pyritään löytämään kohdunkaulansyövän esiasteet ja rintasyöpäseulonnoissa pyritään puolestaan pienentämään kuolevuusriskiä. Hyötyjen ja haittojen tasapainon löytäminen olisi siis Anttilan mukaan tärkeätä.

Nainen mammografiassa.
Mammografiatutkimus.Mika Kanerva / Yle

Anttilan korostaa, että säteilylääketieteen pykälien mukaan seulontamammografiaa pitäisi tehdä ainoastaan seulontaohjelmissa, jotka Suomessa ovat 50-69–vuotiaille.

– Muissa tapauksissa mammografiatutkimuksella olisi oltava jokin muu syy kuin seulonta, esimerkiksi oire. Ultraäänitutkimuksia tehdään julkisella puolella noin 2,5 prosentille mammografiassa käyneistä.

– Yksityispuolella varsinaisen mammografia-tutkimuksen ohella tehdyt ultraäänitutkimukset voivat johtaa tarpeettomiin tutkimuksiin. Eri asia on, mikäli asiakkaalla on oireita, silloin ultraäänitutkimukset pitää tietenkin tehdä, Anttila sanoo.

Syöpäjärjestöt (siirryt toiseen palveluun) kertoivat, että alueellisia eroja on havaittu myös löydösmäärissä. Ne voivat johtua esimerkiksi syöpäilmaantuvuuden ja seulonnan toimintatapojen vaihtelusta. Jatkossa Syöpärekisteri aikoo paneutua tarkemmin seulonnassa ilmeneviin alueellisiin eroihin ja niiden syihin.