Leikki rauhoittaa kärsimättömän lapsen – Suomessa tutkitaan uutta keskittymismallia

Suomessa perehdytään parhaillaan Uudessa-Seelannissa kehitettyyn malliin, jossa kotikonstein voi auttaa vilkasta lasta rauhoittumaan.

keskittymiskyky
Lapsi leikki palikoilla.
Leikki opettaa lasta keskittymään.Jaana Polamo / Yle

Moni lapsi tarvitsee apua keskittymistaitojen opettelussa. Vaikka varsinainen ylivilkkaus ei tutkimusten valossa ole lisääntynyt, on rauhattomuus kouluissa kiistatta kasvanut.

Nykyisin tulee niin paljon informaatiota joka puolelta. Kyllä se vaikuttaa olemiseen luokassa.

Anne Laurio

Luokanopettajana 20 vuotta toiminut Anne Laurio Jyväskylästä on huomannut oppilaissa muutoksen.

– Yleisesti elämän tahti on muuttunut. Nykyisin tulee niin paljon informaatiota joka puolelta kotioloissa ja muualla ympäristössä. Kyllä se vaikuttaa olemiseen luokassa.

Koululaiset opettelevat kellotaulua oppitunnilla.
Rauhattomuus kouluissa on kiistatta lisääntynyt.Jaana Polamo / Yle

Ylivilkkaus on haaste kouluissa

Vilkkaudessa on paljon myös hyviä puolia, kuten kekseliäisyys ja nopeus, mutta koulussa oppiminen vaatii edelleen paljon keskittymistaitoja. Keskittymiskyvyn puute ilmenee luokassa monella eri tavalla.

– Pystyykö oppilas seuraamaan opettajan ohjeita ja opetusta tai aloittamaan tehtävien tekoa. Siinä on paljon eroja. Tai pystyykö hän jatkamaan tehtäviä häiriintymättä pienistä äänistä, sekin vaihtelee suuresti, sanoo Laurio.

Rauhattomat ja vilkkaatkin lapset pystyvät oppimaan keskittymistä leikin avulla. Jyväskyläläisessä Niilo Mäki Instituutissa on käynnistetty Leikitään ja keskitytään -hanke, jossa tutkitaan Uudessa-Seelannissa kehitettyä mallia vilkkaan lapsen toiminnanohjauksen tukemista.

Kippopelin pelaamista.
Vilkkaudesta on hyötyä nopeissa peleissä.Jaana Polamo / Yle

Puoli tuntia leikkiä päivässä riittää

Hankkeeseen etsitään 4-5 -vuotiaita lapsia, joiden vanhemmat ovat huolissaan lapsensa itsesäätelystä. Tutkimusryhmissä vanhempia on ohjattu leikkimään yhdessä lapsensa kanssa säännöllisesti.

Tärkeintä yhdessä leikkimisessä on huomioida lasta.

Liisa Klenberg

Hankejohtaja, neuropsykologi Liisa Klenberg kertoo, että ryhmissä on neuvottu vanhempia leikkimään lapsen kanssa puoli tuntia päivittäin.

– Tärkeintä yhdessä leikkimisessä on huomioida lasta hyvin ja sovittaa leikkimistä lapsen omaan tasoon. Eli tehdä leikeistä sen verran helppoja, että lapsi varmasti onnistuu ja vanhempi pääsee kehumaan lasta. Toisaalta, kun joku juttu sujuu tosi hyvin, niin vanhempi tarjoaa lisää haastetta.

Lapsi ja aikuinen kokoavat palapeliä.
Onnistuminen leikeissä on tärkeää.Jaana Polamo / Yle

Muistipelit ja rakennuspalikat kunniaan

Vanhat tutut leikit ja pelit soveltuvat hyvin kärsivällisyyden opetteluun. Vuoron odotusta ja sääntöjen noudattamista voi oppia mainiosti vaikkapa muistipeliä pelaten.

On jaksettava ne tilanteet, kun lapsella menee hermo.

Liisa Klenberg

Kaikki rakentelu- ja palloiluleikit antavat myös sopivasti onnistumisen tunteita ja lisähaasteita.

– Tärkeintä on, että vanhemmat muistavat leikkiä lastensa kanssa. On jaksettava ne tilanteet, kun lapsella menee hermo. Silloin voidaan vaikka sopia, että jatketaan huomenna. Koko ydin on leikki, koska leikissä on aina jotain kivaa, toteaa Klenberg.

Leikitään ja keskitytään -mallista on saatu hyviä tuloksia Uuden-Seelannin lisäksi myös Australiassa. Kotien lisäksi malli on otettu Uudessa-Seelannissa käyttöön myös päiväkodeissa ja kouluissa. Myös Suomessa on tarkoitus tulevaisuudessa laajentaa mallin mukaista lapsen kanssa leikkimistä neuvoloihin ja muuhun varhaiskasvatukseen.

Koululaisten tekemiä olentonukkeja seinällä.
Jaana Polamo / Yle