Vanhempi, osaatko puuttua nuoren radikalisoitumiseen? Ääriliikkeiden verkot hamuavat somessa

Ääriliikkeiden aiheuttamasta turvallisuusuhasta tulisi puhua nuorille avoimesti. Heille pitäisi opettaa medianlukutaitoa sekä ymmärrystä siitä, että some tarjoaa helpon mahdollisuuden ääriliikkeille kehittyä.

nuoret
Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kulkue Hakaniemessä.
Ääriliikkeisiin kuuluvan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lippuja.Jyrki Lyytikkä / Yle

KajaaniÄäriliikkeiden aiheuttama turvallisuusuhka ei kosketa niinkään Suomen katuja, vaan sosiaalista mediaa. Näin toteaa ääriliikkeitä tutkinut tohtori Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta. Sosiaalisen median suurin käyttäjäryhmä on nuoret (siirryt toiseen palveluun) (Tilastokeskus).

Suurin huoli Kotosen mielestä kohdistuu sosiaaliseen mediaan ja siellä ääriliikkeistä käytäviin keskusteluihin. Ne saattavat vaikuttaa nuoriin, sillä keskustelut sisältävät suostuttelemista, yllyttämistä ja kiihottamista. Some on myös hyvä kanava ääriliikkeiden toiminnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä, koska sen kautta tavoitetaan suuri joukko ihmisiä.

Samoilla linjoilla on kajaanilainen toimittaja ja palkitun esikoisromaanin Noland (siirryt toiseen palveluun) (WSOY) kirjoittaja Sanna Heinonen. Poikien ja isien suhteisiin pureutuva kirja käsittelee muun muassa rasismia ja äärioikeistolaisten liikkeiden nousua.

Heinonen peräänkuuluttaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa surfaileville nuorille mediakasvatuksen ja medialukutaidon tarvetta.

– Nuorille voi puhua ääriliikkeistä avoimesti ja he ovat valmiita siitä puhumaan. Tärkeää on puhua vihapuheesta ja nostaa asioita esille. Puhua siitä, missä he sitä kohtaavat ja mitä he siitä ajattelevat. Verkossa on paljon vihapuhetta, toteaa Heinonen.

Kulttuuri vaikuttaa sosiaalisessa mediassa tykkäämisiin ja yritysten tuottaman sisällön jakamiseen.
Ääriliikkeiden on helppo tavoittaa sosiaalisen median kautta ihmisiä.Hanne Leiwo/Yle

Nykypäivänä tietoa on saatavilla runsaasti. Sanna Heinosen mielestä tämä on hieno asia, mutta tiedon hankinta vaatii osaamista.

– Haasteellista on erottaa totuus ja valhe.

Tutkijatohtori Tommi Kotosen mielestä tiedon hankinnassa on hyvä tietää, minkälaisia verkostoja äärioikeistolla on ja minkälaista sen toiminta on todellisuudessa.

– Jos liikkeestä lukee sosiaalisen mediasta tai muualta netistä, niin kuva on kohtuullisen yksipuolinen. Tällöin on hyödyksi se, jos kouluopetuksessa on kerrottu, minkä tyyppistä toimintaa tämä todellisuudessa on, sanoo Kotonen.

Selväpiirteisen rajan vetäminen sille, mikä on ääriliikettä ja mikä ei, on paljon kiinni siitä, miten ihminen ajattelee. Käsitteet ovat suhteellisia, ja Tommi Kotosen mielestä se mitä itse pitää normaalina määrittelee myös äärimmäisyyden.

– Selväpiirteistä rajaa ei pysty koskaan määrittelemään, koska se elää myös poliittisen tilanteen ja ajan mukaan.

Ääriliikkeitä ovat esimerkiksi äärioikeisto, äärivasemmisto ja radikaali vaihtoehtoliikehdintä.

Syrjäytyminen ja taloudelliset ongelmat altistavat

Vaikka Euroopassa esimerkiksi äärioikeisto on noussut vahvasti esiin, niin tutkijatohtori Tommi Kotosen mielestä isoa kuvaa katsottaessa ääriliikehdintä on ollut rauhoittumassa parin vuoden takaisesta.

– Toki aktiivisuutta on näiden samojen verkostojen ympärillä ja se tulee jatkumaan ainakin jollakin tasolla. Missään vaiheessa se ei kokonaan katoa kuvasta, sanoo Kotonen.

Kotosen mielestä äärioikeistolaisuus ei ole toistaiseksi kovin suuri yhteiskuntaa uhkaava tekijä, mutta silti sosiaalisen median kautta se voi olla jonkinlainen uhkatekijä.

Mitään yleistä tai määriteltyä polkua ei ääriliikkeiden toimintaan ole olemassa. Radikalisoitumisen taustalla on monia tekijöitä, jotka voivat altistaa nuoria. Muun muassa syrjäytyneet tai taloudellisista ongelmista kärsivät nuoret saattavat olla alttiimpia värväykselle tai sosiaalisille verkostoille, joiden kautta ääriliikkeiden toimintaan voi päätyä.

– Reitit ovat monenlaisia. Yleensä kaveripiirien ja tuttavapiirien kautta näihin ryhmiin lopulta päädytään, kertoo Kotonen.

Kirjailija ja toimittaja Sanna Heinonen nostaa myös esille tiedon vähyyden monikulttuurisuudesta ja vähäisen kosketuspinnan maahanmuuttajiin. Lisäksi yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisellä on iso merkitys siihen, kuinka altis ihminen on ääriliikkeiden houkutuksille.

– Jos ajatellaan Isisiä: järjestö värvää myös ihmisiä, jotka kokevat, ettei heillä ole merkitystä yhteiskunnassa, sanoo Heinonen.

vaalijuhlintaa
Äärioikeistolaisen Vapauspuolueen kannattajat juhlivat vaalimenestystä Itävallassa viime vuonna.Valdrin Xhemaj / EPA

Sanna Heinosen kirjassa toisen päähenkilön Valtterin isällä on sympatioita rasismia ja rasistisia liikkeitä kohtaan. Valtteri elää kuitenkin monikulttuurisessa nyky-yhteiskunnassa, jossa koulussa ja päiväkodissa opetetaan, ettei ketään saa kiusata. Lisäksi Valtterin paras ystävä on pakolaisena Afganistanista tullut Babur.

Vanhemmilla ja heidän näkemyksillään onkin iso merkitys siihen miten nuoret ajattelevat.

– Jos vanhemmat ovat rasistisia ajatuksia vastaan ja aiheesta on puhuttu kotona, niin luulen, että nuoren on vaikea lähteä ääritoimintaan mukaan vaikka kaverit menisivät. Kavereilla on myös suuri merkitys ääritoimintaan mukaan lähtemisessä, sanoo Heinonen.

Vanhemmille ja huoltajille merkkejä nuoren kiinnostuksesta ääriliikkeeseen löytyy muutamia. Esimerkiksi liike voi vaikuttaa pukeutumiseen, ulkoisiin muutoksiin ja monessa tapauksessa kaveriporukan vaihtumiseen.

– Jollakin tasolla se näkyy myös siinä, mitä nuori sosiaalisessa mediassa ja verkossa lukee. Ne voivat olla merkkejä siitä mihin suuntaan ajattelu on menossa, arvioi Tommi Kotonen.

Suuri yhteiskuntaa uhkaava tekijä?

Ääriliikkeiden nousut ovat hämmentäneet aina kirjailija ja toimittaja Sanna Heinosta. Hän on häkeltynyt siitä, miten tällaisessa ajassa ja yhteiskunnassa viha lähtee syntymään.

– Pistää miettimään mitä meille on tapahtunut tai on tapahtumassa. Suurin syy on ihmisten välinen epäoikeudenmukaisuus ja eriarvoisuus. Jopa päättäjätasolla puhutaan työttömistä rikkaruohoina ja sairaista menoerinä. Länsimaisilla demokratioilla on peiliin katsomisen paikka, että miten päästämme tällaista tapahtumaan, ihmettelee Heinonen.

– Maailma muuttuu niin nopeasti, että en itsekään pysy perässä ja se tuntuu turvattomalta. Ehkä se voi olla syy miksi nousee vihapuhetta ja ääriliikehdintää, pohtii Heinonen.

Jopa päättäjätasolla puhutaan työttömistä rikkaruohoina ja sairaista menoerinä.

Sanna Heinonen

Kaikki ääriliikkeet ovat Heinosen mielestä uhkia. Hänestä turvattomuus ja turvallisuusuhat tulevat Suomen sisältä, ei ulkoa.

– Suomalaisilta nuorilta on tätä kysytty ja heidän mielestään uhat liittyvät eriarvoisuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. Se on hälyttävää, että nuoret näin kokevat, sanoo Heinonen.