Kaikki talviolympialaisista!

Lutikkakoirilla kova kysyntä – lahjomaton nenä paljastaa lutikat hetkessä

Koulutettuja koiria tilataan erityisesti taloyhtiöihin, joista epäillään löytyneen lutikoita. Kierrätyskeskus yrittää säännöllisillä tarkastuksilla varmistaa, ettei lutikoita päätyisi kierrätyksen kautta ihmisten koteihin.

Lutikka
Lutikkakoira ja ohjaaja.
Lutikkakoira Ruu tarkastaa Nihtisillan kierrätystavaratalon tavarat.

Labradorinnoutaja Ruu nuuhkii nojatuolien ja sohvien käsinojia Kierrätyskeskuksen Nihtisillan myymälässä Espoossa. Lutikkakoiraohjaaja Karita Häkkinen Anticimex Oy:stä näyttää koiralle kädellään, mitä kohtaa pitää haistaa.

– Ohjaan koiran niihin paikkoihin, joista se ei ole minusta nuuhkinut vielä kunnolla, kertoo Häkkinen.

Lutikkakoira haistelemassa sohvaa
Lutikkakoira Ruu haistaa mahdolliset lutikat hyvin suurella varmuudella. Lutikkakoiraohjaaja Karita Häkkinen taustalla.Tero Ylioja / Yle

Lutikkakoiraohjaaja Häkkisellä ja hänen kolmella lutikkakoirallaan on alkamassa iso urakka: Kierrätyskeskuksen Nihtisillan tavaratalon lutikkatarkastus, joka tehdään neljä kertaa vuodessa.

– Todennäköisin lutikan löytöpaikka on sänky tai sohva, mutta tarkastamme kaikki huonekalut, matot, vaatteet ja laukut, kertoo lutikkakoiraohjaaja Häkkinen.

Lutikat tulevat yleensä ulkomailta

Kierrätyskeskus aloitti lutikkatarkastukset reilut kaksi vuotta sitten syksyllä, kun julkisuudessa puhuttiin lutikoiden jälleen yleistyneen.

– Pohdittiin keinoa, jolla voitaisiin ennalta ehkäistä lutikoita ja päädyttiin lutikkakoiraan. Tarkoitus on myös viestiä asiakkaille, että pidämme asioista huolta, kertoo Nihtisillan myymäläpäällikkö Pirjo Sorjonen.

Lutikkakoira haistelee sohvaa
Tero Ylioja / Yle

Mitä jos Kierrätyskeskuksesta löytyisi lutikoita nyt, kun media on paikalla?

– Pitäisi varmaan tyhjentää koko myymälä, sanoo myymäläpäällikkö Sorjonen.

Myymäläpäällikkö on kuitenkin luottavaisin mielin, sillä Kierrätyskeskuksen tuotteista ei ole hänen mukaansa tähän päivään mennessä löytynyt lutikoita.

Viiden vuoden aikana on tullut vain kolme kertaa sellaista palautetta, että jotain on löytynyt meidän jälkeen.

Lutikkakoiraohjaaja Karita Häkkinen

Epäilyjä on kuitenkin ollut. Joissain tapauksissa Kierrätyskeskuksen työntekijät ovat joutuneet käymään asiakkaiden kotona selvittämässä asiaa.

– Asiakkaat ovat ilmoittaneet, että meiltä olisi tullut lutikoita, mutta kun on tutkittu, asiakaskin on lopulta ollut sitä mieltä, että luteet ovat tulleet muualta. Luteitahan voi tulla esimerkiksi ulkomailta matkalaukussa, kertoo Sorjonen.

Lutikkakoiralla on lähes pettämätön vainu

Kun lutikkakoira Ruu on haistellut sängyt, nojatuolit ja sohvat, Häkkinen vie sen lepäämään autoon. Yksi koira nuuhkii Häkkisen mukaan tehokkaasti vain 10–15 minuuttia. Sen takia Häkkisellä on mukanaan kolme koiraa.

– Nuuskiminen on kovaa työtä. Koira käyttää siinä enemmän nenäänsä kuin hengittäessä. Kun koira alkaa läähättää, se ei haista yhtä tarkasti, kertoo lutikkakoiraohjaaja Häkkinen.

Seuraavaksi töihin pääsee pienikoinen sekarotuinen Nera, jota Häkkinen kutsuu Nakiksi. Musta koira ryntää täynnä intoa kohti vaateosastoa. Koirilta ei näköjään työhaluja puutu.

– Jos koira ei halua töihin, se on kipeä. Yleensä koirat jonottavat aamulla ovella, kuka pääsee ensimmäisenä autoon, kertoo viisi vuotta lutikkakoiraohjaajana toiminut Karita Häkkinen.

Ostan lähinnä puutavaroita, koska niistä ei varmasti tule lutikoita.

Kierrätyskeskuksen asiakas Sari Huttunen

Koirien lutikkavainu on Häkkisen mukaan lähes pettämätön. Siitä kertoo reklamaatioiden pieni määrä.

– Paras mittari on se, että viiden vuoden aikana on tullut vain kolme kertaa sellaista palautetta, että jotain on löytynyt meidän jälkeen. Työskentelemässä on ollut sinä aikana seitsemän koiraa, kertoo Häkkinen.

Koira oppii lutikan hajun nopeasti

Lutikkakoirat koulutetaan Häkkisen mukaan samalla tavalla kuin muut hajutyökoirat. Koulutuksessa opetetaan ensin haju, johon koiran pitää reagoida ja sen jälkeen tapa näyttää hajun tunnistaminen ohjaajalle.

– Tässä tapauksessa sille näytetään elävä lutikka. Kun se haistaa sen, se saa palkan. Sitten opetetaan sille tapa näyttää, että se on löytänyt lutikan. Esimerkiksi Ruu jähmettyy paikalleen, kertoo lutikkakoiraohjaaja Häkkinen.

Lutikkakoira haistelee sohvaa.
Ruu ilmaisee löydön jähmettymällä. Tällä kertaa hajuna on koulutuspallo.Tero Ylioja / Yle

Häkkisen mukaan koira oppii hajun muutamassa päivässä. Koulutuksessa menee eniten aikaa siihen, että koira yleistetään erilaisiin ympäristöihin. Koiran pitää osata etsiä lutikoita monenlaisissa ympäristöissä ja häiriöissä.

– Esimerkiksi, ettei koiraa haittaa, jos vieressä on kanin lemmikkihäkki tai kovaääninen trukki menee vierestä, sanoo Häkkinen.

Koulutus aloitetaan 7-viikkoisena ja noin vuoden ikäisenä koira on valmis tositoimiin.

Lutikkapartiolla töitä riittää

Kierrätyskeskus ei ole ainoa paikka, jossa lutikkakoirille on nykyään töitä. Lutikkakoiraohjaaja Häkkisen tilauskalenteri on täynnä.

– Joka päivälle on keikkaa ja jonoa on kuusi viikkoa, kertoo Häkkinen.

Lutikkatarkastuksia tilataan ihmisten koteihin, hotelleihin, laivoihin ja majoituspaikkoina toimiviin yksityisasuntoihin. Suurin asiakasryhmä ovat Häkkisen mukaan taloyhtiöt.

– Jos yhdestä tai muutamasta asunnosta on löytynyt lutikoita, tarkastus tilataan koko rappukäytävään tai taloyhtiöön.

Lutikoita koeputkessa.
Ohjaajan taskusta löytyy eläviä lutikoita.Tero Ylioja / Yle

Lutikoita löytyy Häkkisen mukaan kuitenkin suhteellisen harvoin.

– Se heittelee tosi paljon. Välillä saattaa löytyä päivittäin ja sitten kerran kahdessa viikossa.

Syöpäläispelko vähenee, muttei häviä

Kierrätyskeskus saa tälläkin kertaa puhtaat paperit. Noin puolitoista tuntia kestäneen tarkastuksen aikana ei löytynyt yhtään lutikkaa. Myymäläpäällikkö Sorjonen voi jälleen huokaista helpotuksesta.

– Hyvä, ettei löytynyt, ja toivottavasti ei löydykään koskaan, toteaa Sorjonen.

Kierrätyskeskuksen asiakkaat pitävät tarkastuksia myönteisenä asiana, mutta kokonaan ne eivät lutikkapelkoa poista.

Välillä saattaa löytyä päivittäin ja sitten kerran kahdessa viikossa.

lutikkakoiraohjaaja Karita Häkkinen

– Erittäin positiivista, koska monilla on varmaan se pelko, että lutikoita voi tulla täältä kotiin. Tottakai se vähentää pelkoa, mutta itse olen edelleen skeptinen huonekalujen suhteen ja ostan lähinnä puutavaroita, koska niistä ei varmasti tule lutikoita, kertoo Kierrätyskeskuksen asiakas Sari Huttunen.

– Hyvää palvelua, mutta onhan se käynyt mielessä, että lutikoita voi tulla. Uskon silti, että kierrätys on hyvä asia, sanoo Charlotta Eskola, joka katselee Nihtisillan myymälässä uudelleen verhoiltuja ruokapöydän tuoleja.

Varastomiehet etsivät luteita erikoislampuilla

Varovaisuus asiassa voi olla järkevää, sillä lutikkakoirat tarkistavat myyntiin tulevista tuotteista vain murto-osan. Esimerkiksi viime vuonna pelkästään Nihtisillan myymälästä lähti uuteen osoitteeseen yli 30 000 huonekalua. Niistä koirat tarkistivat neljässä vuosittaisessa tarkastuksessa arviolta noin tuhat. Suuri osa huonekaluista oli siis tarkastettu vain silmämääräisesti.

– Vastaanotossa varastomiehet katsovat kirkkaalla lampulla, löytyykö luteiden jätöksiä. Samoin tekevät kuljettajat, kun noutavat tavaroita asiakkaiden luota, kertoo myymäläpäällikkö Sorjonen.

Näissäkään tarkastuksissa ei Sorjosen mukaan ole juurikaan löytynyt merkkejä lutikoista.

– Toki se on mahdollista, mutta tietoon ei ole tullut hirveästi tapauksia.