1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ruoka-apu

Kaupunkilaiset yrittävät pelastaa Hurstin leipäjonon tukikonsertilla – "Tämä on laastari haavan päällä"

Illan loppuunmyyty Hurstille Hynää -konsertti on sen järjestäjien mukaan nostattanut sekä yhteisöllisyyttä että keskustelua leipäjonosta.

ruoka-apu
Vähävaraisten itsenäisyyspäiväjuhlan järjestäjä Heikki Hursti
Heikki Hursti järjesti itsenäisyyspäiväjuhlan vähävaraisille.Yle / Antti Lähteenmäki

Helsinginkatu 19:ssa Alppiharjun kaupunginosassa sijaitsevan Hurstin Valinnan oven taakse kertyy pitkä jono kahdesti viikossa.

Kaupunkikuvaan vakiintunut Hurstin leipäjono ei kuitenkaan ole Helsingin pisin.

Vielä pitempi, jopa kilometrin mittainen Herttoniemen seurakunnan leipäjono ruokkii sekin vähävaraisia Myllypurossa, Itä-Helsingissä kaksi kertaa viikossa.

Ruokajakelun lahjoitusten määrä väheni äkisti

50 vuotta Helsingissä vähävaraisia auttanut Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö -yhdistyksen toiminta ajautui toimintahistoriansa pahimpaan ahdinkoon tämän vuoden alussa.

Syitä yhdistyksen heikenneeseen taloustilanteeseen lienee useita ja Heikki Hursti on kerrannut niitä mediassa. (siirryt toiseen palveluun)

Hurstin yhdistyksessä on aina eletty kädestä suuhun eikä vakituisia rahavirtoja ole ollut. Toiminta on pyörinyt lahjoitusten varassa ja tämän vuoden alussa lahjoitukset yllättäen vähenivät vaikka leipäjono ja avun tarvitsijoiden määrä on jatkuvasti kasvanut.

Koska myös yhteiskunnan tuki toimintaan on ollut rajallinen ja Helsingin kaupungin osalta myös kaventunut, yksityisten apua tarvitaan. Tähän moni onkin nyt herännyt.

Ihmiset jonottivat elintarvikkeita jäisellä tiellä Helsingin Myllypurossa.
Ihmiset jonottivat elintarvikkeita jäisellä tiellä Helsingin Myllypurossa maaliskuussa 2017.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hurstille Hynää -konsertin lipputulot lyhentämättöminä ruokajakelun toimintaan

Hurstin tilanne laittoi pari viikkoa sitten liikkeelle kaupungin kulttuuriväkeä ja muusikoita. Yksityisten ihmisten pystyyn polkaisema tukikonsertti nimekkäine artisteineen järjestetään torstai-iltana Tavastia-klubilla, Helsingissä. Konsertti on loppuun varattu.

Hursti itse on kertonut olevansa hyvillään uusista lahjoittajista, mutta suhtautuvansa hieman epäilevästi konsertin avulla saatavaan tukeen. Tukikonsertti kun on Hurstin mukaan järjestetty joskus aiemminkin, mutta rahoja ei koskaan näkynyt.

Konsertin järjestäjiin kuuluvassa porukassa mukana oleva Liisa Tolonen ei tunne mahdollisia aikaisempia yrityksiä, mutta tämän konsertin koko tuotto lahjoitetaan ilman mitään välikäsiä Hurstin toimintaan.

– Me järjestäjät olemme joukko huolestuneita kansalaisia, yksityishenkilöitä. Kaikki artistit, joihin olimme yhteydessä ja jotka sattuivat olemaan maassa sanoivat lähtökohtaisesti heti "ilman muuta". Ei mitään epäilystä tullut keneltäkään.

Konsertin järjestäjät ovat alusta asti olleet yhteydessä myös Heikki Hurstiin. Hursti on Tolosen mukaan tietoinen järjestelyistä ja niiden etenemisestä sekä muun muassa siitä miten rahat tilitetään. Tolonen iloitsee siitä, että konsertti mahdollisesti antaa leipäjonolle viikkoja tai kuukauden lisäaikaa. Tosin meno ei voi näin jatkua, hän painottaa.

– Tämä on hätäapu, laastari haavan päällä. Ei voi odottaa, että yksityishenkilöt tekevät sellaista, mitä Suomen valtion ja Helsingin kaupungin pitäisi tehdä.

Tämän allekirjoittavat Tolosen mukaan myös muut työryhmän jäsenet sekä konsertin artistit.

Leipäjono Helsinginkadulla vuonna 2011.
Leipäjono Helsinginkadulla vuonna 2011.Yle

Mitä leipäjonoista pitäisi ajatella?

Leipäjonoja ilmiönä on Suomessa tutkittu tämän vuosikymmenen alkupuolelta lähtien, kertoo Y-säätiön köyhyystutkija ja Helsingin Vihreiden kaupunginvaltuutettu Maria Ohisalo.

Ohisalo on tehnyt aiheesta myös väitöskirjan. Hän on vieraillut tutkimuskohteissaan ja vienyt sinne myös kollegansa. Tutkija tietää, että leipäjonossa ruokaa jonotellessa vierähtää helposti kaksikin tuntia, enemmänkin. Aikaa kuluu, jos lisäksi matkustaa jonoon toiselta puolelta kaupunkia ja vielä liikkuu huonosti. Entä onko leipäjonoissa Suomen kaikkein huono-osaisimmat ihmiset, mitä sanoo tutkija?

– Ei ole. Meidän tutkimusten mukaan tiedetään, että siellä on hyvin laaja kirjo ihmisiä. Toki siellä on erittäin huonossa asemassa olevia ihmisiä. Kaikilla hyvinvoinnin mittareilla kysyttäessä he poikkeavat valtaväestöstä, hyvinvoivasta enemmistöstä, Ohisalo toteaa.

Vielä leipäjonoissa kävijöitäkin huonommin voivat kuitenkin kaikilla mittareilla terveysneuvontapisteillä huumeruiskuja vaihtavat, suonensisäisiä huumeita käyttävät narkomaanit tai päihderiippuvaiset asunnottomat, tutkija ja kaupunginvaltuutettu toteaa.

Järjestötoiminta ja julkinen sektori, missä kulkevat tehtävien rajat?

Leipäjonoja on nähty pääkaupungin katukuvassa valokuvien perusteella jo vähintään sata vuotta sitten. Ne ovat kuitenkin parin vuosikymmenenen aikana muuttuneet väliaikaisista pysyväksi ilmiöksi ja herättävät kaupunkilaisissa tunteita.

Tutkija Ohisalo siteeraa niin ikään köyhyyttä ja leipäjonoja tutkinutta Anna-Sofia Salosta.

– Ihmisten oikeustajuun ei mahdu se, että yhtäaikaa tässä yhteiskunnassa ruoka on niin halpaa, että sitä voidaan heittää pois ja samaan aikaan se on niin kallista, että sitä joudutaan hakemaan leipäjonoista.

Ohisalo muistuttaa, että suomalaista yhteiskuntaa on sotien jälkeen rakennettu hyvinvointivaltioksi, jossa vahva ajatus on ollut se, että kenenkään hyvinvoinnin ei pitäisi perustua vain toisten ihmisten armeliaisuuteen, koska sellainen yhteiskuntamalli meillä on ollut ennen hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Puhutaan sosiaalisista riskeistä. Työttömyydestä, sairaudesta tai vanhuudesta, joita vastaan meidät on hyvinvointiyhteiskunnassa "vakuutettu". Tarvittaessa saamme takaisin joko työttömyysturvaa tai vaikka eläkettä.

Tutkija Maria Ohisalo: Köyhyys ei leivällä poistu. Kuuntele koko haastattelu!

Suomi on järjestöjen luvattu maa, joka tutkijan mukaan kertoo myös demokratiasta. Järjestötoiminta usein paikkaa julkisen sektorin aukkoja.

– Ehkä siinä tuleekin se ongelma, että missä määrin paikataan sellaisia kohtia, jotka olisi pitänyt hoitaa julkisella sektorilla, Ohisalo pohtii.

Yhteiskunnan tukitoimet, sosiaaliturva ja kohtuuhintainen asuminen eivät aina kohtaa tarvitsevaa, ainakaan pääkaupunkiseudulla. Joskus myöskään palkka ei riitä kohtuulliseen elintasoon.

Ohisalon mukaan 40 prosenttia leipäjonoissa kävijöistä on työttömiä tai lomautettuja.

Ruokajakelua aiotaan kehittää ja muuttaa

Ruokajakelun toimimista pohditaan uusiksi nyt myös Helsingissä. Uusi ajatus on se, että jakelu järjestetään siten, ettei sitä tarvitsisi jonottaa.

Helsingin valtuuston viime syksynä hyväksymän neljän seuraavan vuoden strategian yhteydessä valtuutettu Ohisalo kertoo tehneensä ponsiesityksen siitä, että ruokaa jakavat toimijat ryhtyisivät yhdessä pohtimaan toiminnan käytäntöjä. Ruoka olisi tarkoitus hakea jatkossa ilman jonoja, lämpimässä.

Tästä esimerkkinä on Vantaan yhteinen pöytä (siirryt toiseen palveluun) -malli. Vantaalla kerätään kaikki hävikkiruoka suureen logistiikkakeskukseen, mistä ruoka jaetaan eri järjestöille. Muualla Euroopassa toimii myös erityisiä hävikkiruokakauppoja. Sosiaalityön asiakkaat saavat hakea ilmaiseksi ruokaa näistä kaupoista.

Hedelmiä ruuanjakelussa.
Hedelmiä ruuanjakelussa.Lena Nelskylä / Yle

Juttuun lisätty Areena-linkki köyhyystutkija Maria Ohisalon haastatteluun klo 13.40.

Korjattu 9.2.2018 kello 9.50: Helsinginkatu 19 on Alppiharjun kaupunginosassa, ei Sörnäisissä, kuten jutussa aiemmin mainittiin.

Lue seuraavaksi