1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. EU-parlamentti

Euroopan parlamentin äänestys toisi Suomelle lisäpaikan – Mutta hallitus vastustaa

Parlamentti hyväksyi esityksen, jossa osa Britannialta jäävistä europarlamentaarikkojen paikoista jaettaisiin jäsenmaille. Yksi hyötyjistä olisi Suomi, jos hallitus hyväksyisi periaatteen.

Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät täysistunnossa 6. helmikuuta. Kuva: Patrick Seeger / EPA

STRASBOURG Euroopan parlamentti ehdottaa parlamentin jäsenmäärän vähentämistä ja paikkojen uudelleenjakoa Britannian EU-eron yhteydessä.

Uusi jako tarkoittaisi, että Suomen paikkamäärä kasvaisi yhdellä 14:ään seuraavissa eurovaaleissa 2019.

Parlamentti ei kuitenkaan voi itse päättää kokoonpanostaan, vaan viimeisen sanan asiassa sanovat jäsenmaat. Esimerkiksi Suomen hallitus on sitä mieltä, että Britannian paikat pitäisi jättää täyttämättä.

Käytännössä Suomi siis samalla vastustaa omaa lisäpaikkaansa. Asiasta on tarkoitus päättää ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä 23. helmikuuta. Päätös pitää tehdä yksimielisesti.

Paikkajakoon pitää tehdä muutoksia, sillä Britannian 73 edustajaa poistuvat parlamentista eropäivästä alkaen. Parlamentti ehdottaa, että koko parlamentin paikkamäärää vähennettäisiin 46:lla 705:een. Osa paikoista jätetään tyhjäksi EU:n laajenemisen varalta.

Paikkojen uudelleensijoittelun tarkoitus on tasoittaa jäsenmaiden välisiä eroja siinä, kuinka montaa kansalaista minkäkin kokoisen maan europarlamentaarikko edustaa. Suomalainen parlamentin jäsen edustaisi jatkossa noin 390 000 suomalaista.

Eurooppalaiset listat hylättiin

Parlamentin esitys toisi lisäpaikkoja yhteensä 14 jäsenmaalle, muiden muassa Ruotsille ja Virolle. Esimerkiksi Ranska ja Espanja saisivat kumpikin viisi paikkaa lisää. Saksan paikkamäärä on rajattu perussopimuksessa nykyiseen 96:een.

Parlamentin täysistunto hylkäsi samalla esityksen, joka olisi tuonut seuraaviin vaaleihin nykyisten kansallisten ehdokkaiden rinnalle eurooppalaiset ehdokaslistat. Niitä olisi voinut äänestää kaikissa jäsenmaissa.

Eurooppalaisia listoja on jäsenmaista ajanut etenkin Ranska presidenttinsä Emmanuel Macronin johdolla.

Toisaalta parlamentti vaatii, että myös seuraavan komission puheenjohtaja pitää valita vaalien tuloksen perusteella eurooppalaisten puolueiden nimeämien kärkiehdokkaiden joukosta. Se ilmoittaa torjuvansa ehdokkaat, jotka eivät olleet kärkiehdokkaina.

Menettely oli ensi kertaa käytössä viime eurovaaleissa 2014, jolloin komission puheenjohtajaksi valittiin eniten ääniä saaneen keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän kärkiehdokas Jean-Claude Juncker.