Kaikki talviolympialaisista!

Kissa jätetään yksin lomareissun ajaksi, ja hoitaja käy vain pari kertaa viikossa – "Se on laitonta"

Valvontaeläinlääkäri Auli Koponen on huolissaan siitä, että osa omistajista jättää lemmikin jopa päiviksi yksin ilman hoitajaa. Koposen mielestä täysi ruokakuppi ja hoitajan tarkistusvierailu pari kertaa viikossa ei riitä.

kissa
Pelokas kissanpentu.
Tämä kissanpentu löytyi hylättynä levähdyspaikan roskapöntöstä.Anna Ronkainen / Yle

Valvontaeläinlääkäri Auli Koponen on huolissaan ilmiöstä, joka hänen mielestään osoittaa välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä.

– On tullut poikkeuksellisen paljon ilmoituksia siitä, että lemmikkejä jätetään yksin kotiin tai epämääräisen hoidon pariin, kun omistajat lähtevät lomalle, sanoo Koponen.

Koponen työskentelee Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin alueella valvontaeläinlääkärinä eli hänen tehtäviinsä kuuluu eläinsuojelulain noudattamisen valvonta sekä tuotantoeläinten että lemmikkien kohdalla. Hän kertoo, että taannoin paljastui tapaus, jossa omistaja oli lähtenyt kahdeksi viikoksi ulkomaille, ja jättänyt kissat kerrostaloasuntoon keskenään ilman mitään hoitoa.

– Vaikka tarjolla olisi ruokaa ja hiekkalaatikko, näin ei voi toimia, toteaa Koponen.

Toisessa tapauksessa isäntäväki oli jättänyt ulkona olevan koiran ja kissat pakkaseen ja lähtenyt itse matkoille. Hoidosta oli sovittu löyhästi, että joku käy katsomassa tai ruokkimassa kerran tai pari viikossa. Koponen tulkitsee, että asetuksen mukaan edes sisäkissaa ei tule jättää tällaisen hoitojärjestelyn varaan.

– Se on laitonta, vaikka luullaan, että se on hyväksyttävä hoitoratkaisu. Joillakin eläintenpitotavat ovat jääneet 1950-luvulle, ei ole tultu nykyaikaan, toteaa valvontaeläinlääkäri Koponen.

– Esimerkiksi kissan vointi on tarkastettava kerran päivässä. Jos se sairastuu, se tarvitsee hoitoa heti. Lisäksi lemmikithän ovat sosiaalisia.

Lakiin on kirjattu, että eläimen hyvinvointi pitää tarkistaa päivittäin, eikä siinä ole tulkinnanvaraa.

Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola

Koponen pitää harmillisena, että laissa ja asetuksissa on tällä hetkellä ilmaistu osa vaatimuksista niin, että ne jättävät liian laajan tulkinnanvaran.

– Jos säädöksiin jää sanoja, joita tulkitaan eri puolilla Suomea eri tavalla, kärsii sekä eläimen että ihmisen yhdenvertaisuus.

Eläinsuojelulain uudistamistyö on ollut meneillään pitkään. Lain on katsottu kaipaavan selkiinnyttämistä ja päivittämistä. Ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista (siirryt toiseen palveluun) on lausuntokierroksella parhaillaan. Lausunnot annetaan 28. helmikuuta mennessä.

– Myös uuteen lakiin on kirjattu, että ihmisen valvonnassa ja tavoitettavissa olevan eläimen hyvinvointi pitää tarkistaa päivittäin, eikä siinä ole tulkinnanvaraa, sanoo eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä.

Pullolan mukaan esimerkiksi lemmikkieläimet ovat lain mukaan tällaisia päivittäin tarkistettavia eläimiä. Pullola on lakia valmistelleen ohjausryhmän sihteeri ja käytännössä ollut mukana kirjoittamassa uutta lakiehdotusta.

Valvontakäynnin syynä usein välinpitämätön kissojenpito

Nykyisen eläinsuojelulain (siirryt toiseen palveluun) mukaan eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Lakia täydentävissä asetuksissa 674/2010 (siirryt toiseen palveluun) ja 396/1996 (siirryt toiseen palveluun) on eläinkohtaisia vaatimuksia siitä, mitä vähintään pitää olla tarjolla ja miten usein ihmisen on tarkistettava eläimen vointi.

Valvontaeläinlääkäri Auli Koponen on erityisesti huolissaan kissojen hoidon tasosta, sillä useat eläinlääkäreiden valvontakäynnit liittyvät juuri niiden hyvinvointiin.

– Kissojen arvostuksen soisi nousevan, siksi minusta olisi hyvä, että kissanpentujen hintaa nostettaisiin, sanoo Koponen.

– Olen tästä ehdottomasti samaa mieltä, kaikkia lemmikkejä tulisi arvostaa ja kissojen asema yhteiskunnassa on huono, toteaa eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä.

Koponen muistuttaa, että kissallakin on oikeus toteuttaa lajinomaista käyttäytymistä. Asetuksen mukaan kissalla pitää olla kuulo- ja näköyhteys pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan ja mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kissalla pitää asetuksen mukaan olla myös mahdollisuus kiipeillä ja kynsiä. Huone, jossa kissaa pidetään, on oltava vähintään 5 neliömetrin kokoinen, mutta jos kissoja on useampi, neliömetri kissaa kohden riittää. Esimerkiksi kuljetushäkissä kissaa tai koiraa ei saa pitää tarpeettoman kauan.

Pakkasella ulos jätetyt eläimet saavat paleltumia

Valvontaeläinlääkäri Koponen on huolissaan myös työpäivän ajaksi kotiin jätettyjen lemmikkieläinten oloista. Koponen muistuttaa, että jos eläin jätetään esimerkiksi omistajan työpäivän ajaksi talvella ulos, sen pitää olla mahdollista liikkua lämpimään tilaan tarvittaessa. Tarjolla pitää olla ruokaa ja juomaa.

Jäätynyt vesikuppi
Lakiehdotuksen valmistelun yhteydessä on keskusteltu runsaasti siitä, pitääkö eläimelle olla vettä jatkuvasti tarjolla. Lausunnolla olevassa ehdotuksessa tällaista vaatimusta ei ole, vaikka asiaa on ehdotettu lakiin lisättäväksi.valvontaeläinlääkäri Auli Koponen / Sosteri

Koponen muistuttaa, että ulkona päivänsä viettävillä koirilla tulee olla riittävän lämpimät kopit ja kissoille on tarjolla kissanluukkuja, joista pääsee kulkemaan takaisin sisälle.

– Ikävä kyllä tulee tietoon tapauksia, joissa uroskoiran kivekset ovat paleltuneet, mikä on todella kivuliasta. Ja naaraskoirilla nisät ovat herkät paleltumaan, koska niiden ympärillä ei ole paljon karvaa, sanoo Koponen.

Koponen kertoo, että kerran paleltuneet eläimen kehon osat paleltuvat herkästi uudestaan.

– Jotkut kertovat vakavissaan, että ovat jalostaneet pyöreäkorvaisen kissan, kun kissan korvien kärjet ovat paleltuneet ja tippuneet pois pakkasessa.

Noin 20 000 kotikissaa tulee hylätyksi kokonaan vuosittain. Eläinsuojeluyhdistysten lisäksi kissojen puolia pitävät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esiintyvät kissat omistajineen. Lue lisää: Hemppa-kissa Savonlinnasta puhuu kissojen oikeuksien puolesta