Vapaavuori: Saisimme Helsinki–Tallinna-tunnelista oman 'Siltamme' – "Se toisi valtavia taloudellisia mahdollisuuksia"

Liikenne ja viestintäministeri Anne Berner pitää tunnelihanketta mahdollisena, mutta epävarmana. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori näkee hankkeessa suuria mahdollisuuksia.

Tallinna
Jan Vapaavuori, Taavi Aas, Ossi Savolainen, Andre Sepp,  Anne Berner ja Kadri Simson.
Raul Mee / Lehtikuva

Helsinki–Tallinna-tunneli on nytkähtänyt ideasta mahdolliseen suunnitelmaan tunnelin rakentamisesta.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) pitää tänään keskiviikkona julkistettua selvitystä hankkeesta hyvänä pohjana jatkosuunnitelmille. Tunneli on Vapaavuoren mukaan erittäin kallis ja se on vielä monen mutkan takana.

Tunnelin hyödyt olisivat Vapaavuoren mukaan silti valtavat. Hän vertaa tunnelia Kööpenhaminan ja Malmön väliin rakennettuun Juutinrauman siltaan. Silta on tuonut tv-sarjan lisäksi paljon lisää yhteistyötä ja sitä kautta myös rahaa rannikoiden välille.

– Silta Tanskan ja Ruotsin välille toi paljon uutta hyvinvointia, toimeliaisuutta, yrittäjyyttä ja mahdollisuuksia molemmille kaupungeille, Vapaavuori vertaa hankkeita.

Tunneli ei tule yksin

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) pitää tunnelihanketta mahdollisena, mutta vielä epävarmana.

Ministerin mukaan Helsinki-Tallinna -tunnelista tehty selvitys näyttää yllättävän hyvältä, mutta siitä huolimatta puolen tunnin tunnelimatkaa ei vielä kannata pitää varmana.

Anne Berner
Anne BernerRaul Mee / Lehtikuva

Hankkeen toteutumiseen vaikuttaa muun muassa, miten se sopiin muihin isoihin mietinnässä oleviin liikennehankkeisiin. Ministerin mukaan rakentaminen pitää katsoa yhdessä muun muassa Jäämeren yhteyden ja muun Euroopan tavaravirtojen ja ihmisten lähivuosien liikkumisen kehityksen kanssa.

Hanke on aidosti eurooppalainen

Anne Berner

Tunnelin rakentamistyöt voisivat selvityksen mukaan alkaa aikaisintaan vuonna 2025. Ministeri Bernerin mukaan on ennen aikaista puhua tarkasta rakentamisajankohdasta.

– Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että tunneli asetetaan laajempaan yhteyteen, ministeri Berner painottaa hankkeen toteutumismahdollisuuksia.

Tunneli tarvitsee laajemman vision yhteyksistä

Selvityksen mukaan suurin osa tunnelin rahoituksesta tulisi julkisista rahoista. Berner odottaa näkevänsä ensin EU-tason päätöksiä siitä, että unionissa sitoudutaan yhdistämään Jäämeri Suomen ja Tallinnan kautta muuhun Eurooppaan. Vapaavuoren mukaan Helsinki isona hyötyjänä olisi yksi rahoittaja muiden joukossa.

– Hanke on aidosti eurooppalainen, Berner tiivistää ajatteluaan laajemmasta yhteydestä.

Berner näkee, että tunnelihanke tarvitsee yhteisen vision siitä, miten se toteutetaan yhdessä Suomen kaavaileman Jäämeren-yhteyden ja siihen kiinteästi kuuluvan pääradan investointien kanssa. Näitä ja RailBaltica-rataa pitää viedä eteenpäin rinta rinnan.

Lisäksi pitää selvittää mitä muutoksia ja hyötyjä tunneli tuo sekä Suomen että Viron liikenneyhteyksiin ja esimerkiksi työmarkkinoihin.

Pormestari pitää kilpailevaa hanketta hyvänä

Pormestari Vapaavuori ei pidä liikemies Peter Vesterbackan vetämää omaa tunnelihanketta suoranaisesti kilpailijana kaupunkien ja valtioiden FinEst Link-hankkeelle. Hänen mielestä Vesterbackan ja hankkeen taakse suunniteltujen kiinalaisten rahoittajien mukana olo on vain osoitus yhteyden ja kaksoiskaupungin kiinnostavuudesta.

Jan Vapaavuori
Raul Mee / Lehtikuva

On mahtavaa, että meillä on useita hankkeita vireillä

Jan Vapaavuori

– On mahtavaa, että meillä on useita hankkeita vireillä.

Kilpailuasetelman sijaan hän pitää hyvänä, että mukana on kaksi hanketta. Se lisää toteutumismahdollisuuksia.

– Katsotaan nyt miten nämä kehittyvät, ja voidaanko niistä rakentaa jommasta kummasta, toivottavasti, sellainen, joka menee ihan maaliin saakka.

Liikenneministeri Berner kuitenkin pitää tärkeänä, että tunnelissa käytetään eurooppalaista rahaa.

– Se myös tarkoittaa sitä, että Eurooppa sitoutuu siihen, että meidän ydinverkkomme Euroopassa ulottuu Suomen läpi arktiseen, toteaa Berner.

Tallinnassa oli tänään FinEstin ja Vesterbackan hankkeiden ohella esillä myös muita vaihtoehtoisia toteuttamissuunnitelmia tunnelille eri konsulttiyhtiöiltä.

"Puhumme nyt tunnelista, joka on pidempi kuin yksikään toinen merenalainen tunneli"

Viron liikenneministerin Kadri Simsonin mielestä tunneli on ”unelma, joka saattaa toteutua.”

– Se unelma on ehkä vielä kaukainen. Puhumme nyt tunnelista, joka on kaksi kertaa pidempi kuin yksikään toinen merenalainen tunneli maailmassa. Sen kustannukset ovat korkeammat kuin minkään hankkeen kustannukset Virossa koskaan, Simson sanoo.

Kadri Simson
Kadri SimsonRaul Mee / Lehtikuva

Tunnelihanketta kuitenkin hyödyttää hänen mukaansa se, että merenpohja Helsingin ja Tallinnan välillä on rakentamiselle suotuisaa. Siksi hankkeen kustannukset tulevat olemaan suunnilleen samat kuin Britannian ja Ranskan välisellä vuonna 1994 rakennetulla Kanaalitunnelilla, vaikka Kanaalitunneli on puolet lyhyempi.

Helsinki-Tallinna-tunnelista suunnitellaan noin 100 kilometrin pituista, kun Kanaalitunneli on vain noin 50 kilometrin mittainen.

Simsonin mukaan tunnelin suurin hyöty olisi matkustusajan lyhyys. Jos matka Helsingistä Tallinnaan kestäisi todellakin vain puoli tuntia, se helpottaisi toisessa maassa opiskelua, työskentelyä ja vierailua. Se hyödyttäisi molempien maiden talouksia.

– Tunneli tekee Helsingistä ja Tallinnasta tavallaan yhden ja saman kaupungin äärilaidat, Simson sanoo.

Hänen mukaansa tunnelilla olisi myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

– Kun rahti kulkisi rautatietä pitkin maasta toiseen, se vähentäisi lautta- ja maantieliikenteen kuormitusta.