Rokottaminen herättää vahvoja tunteita ja jakaa ihmiset eri leireihin – nyt tutkijat yrittävät selvittää, miksi

Åbo Akademin ja Turun yliopiston tutkijat haluavat vastauksen myös siihen, miten uskonnollinen vakaumus vaikuttaa rokotusasenteisiin.

rokotteet
tyttöä rokotetaan
AOP

Suomalaisten rokotusasenteita aletaan selvittää tutkimuksella, jollaista ei ole aiemmin tehty missään muualla. Asialla ovat Åbo Akademin teologian ja Turun yliopiston psykologian laitokset.

Tutkimusta johtava teologian professori Mikael Lindfelt Åbo Akademista kertoo, että tutkimuksen pontimena on kasvussa ollut rokotevastaisuus – niin muualla maailmassa kuin Suomessakin.

– Vastustajat eivät ole kuitenkaan tärkein kohde. Tutkimme eri asenteita rokotuksiin: myös myönteistä, epäröivää ja kyseenalaistavaa. Haluamme ymmärtää, miksi rokotukset herättävät ihmisissä niin vahvoja tunnetiloja.

Haluamme avoimesti ymmärtää, miksi ihmiset tuohtuvat niin paljon tämän kysymyksen äärellä

Professori Mikael Lindfelt

Tutkijatohtori Anna Soveri Turun yliopiston psykologian laitokselta sanoo, että tutkimuksen avulla halutaan parantaa terveydenhuollon ammattilaisten ja tavallisten ihmisen välistä keskustelua.

– Keskustelu on ollut aika tulehtunutta. Puhutaan paljon niistä, jotka kokonaan kieltäytyvät rokotteista ja sitten toisesta ääripäästä eli niistä, jotka eivät missään nimessä kieltäytyisi rokotteeista. Siinä välissä on ihmisiä, jotka miettivät päätöstä pitkään. Me haluamme ymmärtää näitä taustatekijöitä.

Kolmiosainen tutkimus alkaa ensi viikolla. Tuolloin sairaanhoitopiireihin lähtee rokotekysely, jolla tavoitellaan noin 20 000:ta hoitoalan ammattilaista. Myöhemmin keväällä tutkijat lähestyvät toisella kyselylomakkeella lapsiperheitä Turussa, Turunmaalla ja Ahvenanmaalla.

Voiko ihmisellä olla rokotevakaumus?

Tutkimuksen viimeinen osuus suuntautuu rajatulle alueelle, Pietarsaaren seudulle, jossa asuu paljon ruotsinkielisiä ja lestadiolaisia. Alue on tunnettu siitä, että siellä suhtaudutaan rokotuksiin penseämmin kuin muualla maassa. Tosin

Professori Mikael Lindfeltin mukaan Pietarsaaren seudulla rokoteasenteisiin on tarkoitus paneutua syvemmin ja erilaisilla menetelmillä kuin muualla maassa. Siellä halutaan selvittää muun muassa sitä, onko uskonnolla ja rokotevastaisuudella jotain tekemistä toistensa kanssa.

– Lähdemme ymmärtämään näitä ihmisiä, joilla on erilaisia asenteita rokotteita vastaan: Voiko tätä nähdä vakaumuksena ja mitä se tarkoittaa? Minkälainen tämä rokotevakaumus on ja miten se näkyy muissa elämänvalinnoissa?

Pietarsaaren seudun asukkailla on paljon yhteyksiä Ruotsiin, ja rokotevastaisuuden onkin arveltu osin kantautuvan aueelle sieltä. Lindfelt sanoo, että myös Ruotsin vaikutusta selvitetään tutkimuksessa.

– Se on selvää, että Ruotsista tulee Pohjanmaalle ja ruotsinkieliselle alueelle paljon vaikutteita. Uskomme, että enemmän on kuitenkin merkitystä sillä, miten netti toimii nykypäivän yhteiskunnassa.

Influenssapiikki.
Petri Lassheikki / Yle

Tutkijatohtori Anna Soverin mukaan tutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin selvittää, millä tavalla rokotuksista puhutaan ja mitä lähteitä pidetään tärkeimpinä.

– Onko se Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) saatu tieto, naapurin kertomukset siitä, mitä on tapahtunut vai netin keskustelupalstalla ollut tieto. Tuoreessa muistissa ovat narkolepsia-tapaukset, jotka voivat vaikuttaa päätöksiin tai lisätä ihmisten huolta siitä, että uskaltaako rokotuksen ottaa.

Lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Tea Nieminen on aiemmin todennut, että rokotevastaisuus voi johtua myös tietämättömyydestä.

Yksilön vastuuta vai yhteisöllisyyttä?

Rokotusten ottaminen on monelle hyvin henkilökohtainen ja jopa arka asia. Professori Mikael Lindfelt toivoo, että tästä huolimatta ihmiset suhtautuvat tutkimukseen avoimesti ja haluavat keskustella rokottamisesta. Hän tähdentää, että tutkijat ovat liikkeellä ilman kytköksiä viranomaisiin. Tutkimuksen tehtävänä ei ole lisätä ihmisten luottamusta rokotuksiin.

– Haluamme avoimesti ymmärtää, miksi ihmiset tuohtuvat niin paljon tämän kysymyksen äärellä.

Lindfelt pitää rokotekysymyksessä mielenkiintoisena yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden mittelöä.

– Yhteiskunnassa yleensä haetaan yksilöllisyyttä. Ne, jotka epäröivät rokotusten suhteen, viittaavat omaan vastuuseen itsestään ja perheestään. Rokotekysymyksessä tätä ei koeta hyvänä: joukkoimmuniteetti on koko rokotteen idea. Se perustuu siihen, että toimitaan yhteisöllisesti. Tämä on mielenkiintoinen asia filosofisena kysymyksenä, vakaumuskysymyksenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä.

Rokotetutkimuksen alkamisesta kertoi Keskipohjanmaa-lehti.