Tulevaisuudessa syöpää voidaan ehkä hoitaa ruokavaliolla – yleinen aminohappo näyttää ruokkivan rintasyövän leviämistä

Ravintoaineiden ja syövän yhteyksistä karttuu lisää tutkimustietoa. Suomalaistutkijoiden mukaan tulokset ovat alustavia, eikä ruokavaliota kannata ryhtyä omin päin rukkaamaan.

syöpähoidot
Tutkimusjohtaja Juha Klefström työpaikallaan Biomedicumissa.
Tutkimusjohtaja Juha Klefström työpaikallaan Biomedicumissa.Tanja Heino / Yle

Rousk.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusjohtaja Juha Klefström haukkaa ison palan raakaa parsaa. Ihan vain demonstroidakseen, että asparagiinia sisältävää parsaa voi syödä huoletta.

Klefström on huolestunut siitä, millaisia klikkiotsikoita mediassa on ollut viime päivinä syöpätutkimuksesta. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan parsasta ja monesta muusta ruoka-aineesta saatava aminohappo asparagiini vaikuttaa rintasyövän leviämiseen.

Klefströmin tutkijat selvittävät Biomedicumissa syöpäsolujen aineenvaihduntaa ja sitä, miten muihin sairauksiin kehitetyt, aineenvaihduntaa muokkaavat lääkkeet vaikuttavat rintasyöpäsoluihin.

He pitävät brittitutkimuksia mielenkiintoisina, mutta muistuttavat, että niiden soveltaminen ihmisen syövän hoitoon on monen vuoden tutkimuksen takana.

Mitä tutkimuksissa on sitten saatu selville?

Jotkut aminohapot näyttäisivät lisäävän syöpäkasvaimien leviämistä.

Viime vuonna Glasgowin yliopiston tutkimusryhmä havaitsi (siirryt toiseen palveluun), että vähentämällä seriinin ja glysiinin saantia hidastettiin jossakin määrin imusolmukesyövän eli lymfooman sekä suolistosyöpien etenemistä.

Cambridgen yliopiston syöpätutkimusinstituutissa niin ikään hiirillä tehdyt kokeet (siirryt toiseen palveluun) viittavat siihen, että asparagiinin rajoittaminen hidastaa rintasyövän etenemistä.

Aggressiivisen rintasyövän etäpesäkkeistä eli metastaaseista kärsivät hiiret olisivat normaalisti kuolleet muutamassa viikossa. Kun hiiret siirrettiin niukasti asparagiinia sisältävälle ruokavaliolle tai niille annettiin asparagiinia hajottavaa L-asparaginaasia, etäpesäkkeet eivät pystyneet kasvamaan.

Asparagiini – jota saadaan monista eläin- ja kasvikunnan tuotteista ja jota ihmisen elimistö valmistaa myös itse – näyttää vaikuttavan siihen, miten kasvainsolut alkavat levitä elimistössä ja muodostaa etäpesäkkeitä. Kun syöpäsolut joutuvat tuottamaan asparagiinia itse, niiden leviäminen etäpesäkkeiksi heikentyy.

Ravinnosta tukea hoidolle - tulevaisuudessa

Tutkimuksen tekijöihin kuuluva professori Gregory Hannon sanoo brittiläiselle yleisradioyhtiö BBC:lle (siirryt toiseen palveluun), että tutkimustietoa tiettyjen syöpätyyppien ja ravintoaineiden yhteyksistä karttuu koko ajan lisää:

– Tulevaisuudessa toivomme voivamme parantaa hoidon tehoa muuttamalla potilaiden ruokavaliota tai käyttämällä lääkkeitä, jotka muuttavat sitä, miten kasvainsolut voivat käyttää hyväkseen näitä ravintoaineita.

Nainen mammografiassa.
Mammografiatutkimus.Mika Kanerva / Yle

Kyse olisi siis muuta hoitoa täydentävästä hoitomuodosta, ei perinteisiä hoitomuotoja korvaavasta asiasta. Esimerkiksi seriinin ja glysiinin vähentäminen (siirryt toiseen palveluun)näyttäisi lisäävän kemoterapian ja sädehoidon tehoa.

Asparagiinin vaikutuksia ihmisen rintasyöpäkasvaimeen pitää vielä tutkia. Kuten Klefström sen muotoilee: hiirien syöpien parantaminen on helppoa, mutta ihmisen elimistö toimii eri tavalla.

Ravinnon rajoittamisella voi olla kielteisiä vaikutuksia

Vaikeutena on, että esimerkiksi asparagiinia esiintyy todellla monissa ruoka-aineissa ja monipuolinen ruokavalio on muuten terveydelle ja immuunipuolustuksen toiminnalle hyödyksi.

Siksi tutkimusjohtaja Juha Klefström rouskuttaa Biomedicumissa raakaa parsaa ja kehottaa muitakin syömään.

Väitöskirjatutkija Johanna Anttila ja maisteriopiskelija Mariel Savelius maistavat myös. Molemmat nauravat, että parsa maistuisi keitettynä paremmalta kuin raakana.

Anttila epäilee, että kukaan ei edes jaksaisi syödä asparagiinitonta ruokaa varmuuden vuoksi kovin pitkään, siis tietämättä, että se todella tehoaa hänen syöpätyyppiinsä. Savelius kertoo, että ruokavaliosta pitäisi jättää pois lihat, maitotuotteet, palkokasvit ja monta muuta.

Tiukalla dieetillä pitäisi sitä paitsi elää jopa vuosia, jos halutaan varmistaa, ettei aggressiivinen rintasyöpä leviä.

Maisteriopiskelija Marielle Savelius tutkii mikroskoopilla syöpäsoluja.
Maisteriopiskelija Marielle Savelius tutkii mikroskoopilla syöpäsoluja.Tanja Heino / Yle

Rajoittamisen myötä myös elimistöstä jää puuttumaan ravintoaineita, joista on muuten hyötyä.

Esimerkiksi seriinistä tiedetään, että ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee seriiniä, muun muassa juuri taistellakseen syöpäsoluja vastaan. Seriinin saannin vähentäminen (siirryt toiseen palveluun) voikin saada aikaan päinvastaisen lopputuloksen, mihin on pyritty.

Tutkimuksista on pitkä matka hoidolliseen läpimurtoon. Juha Klefström vertaa läpimurtoja tekevää tutkimuslaboratoriota tulenjohtoyksikköön, joka kertoo, mihin suuntaan tulta pitäisi suunnata. Osumia se ei kykene takaamaan. Tähän tarvitaan potilailla tehtyjä kliinisiä kokeita.

– Mihin syöpätyyppeihin, minkälaiset geenit siinä syövässä pitää olla, että lääke tehoaa... kaikki nämä ovat isoja kysymyksiä, joihin pitää saada vastaus ennen kuin hiirikokeiden tuloksia voidaan lähteä hyödyntämään ihmisen syövän hoidossa.

*Lue lisää: *Syö syöpäriski pienemmäksi – Joka neljäs syöpä voitaisiin välttää terveellisellä ruokavaliolla