Talviuintipaikkoja tarvittaisiin lisää – avantoihin mahtuu, mutta lauteilla tekee jo tiukkaa

Talviuintipaikoissa on uimareita ruuhkiksi asti. Suurimmissa kaupungeissa kaikki halukkaat eivät mahdu enää mukaan harrastamaan.

avantouinti
Avanto ja uimarin kädet
Talviuinti tekee hyvää mielelle ja keholle. Kuvaus ja leikkaus: Jarkko Heikkinen / Yle

Vaasan Hietasaaressa Vaasan Pingviinien sauna ja avanto ovat tehokkaassa käytössä. Pahimmat ruuhkat vältetään, kun saunomista vähän porrastetaan.

– Tänne on mukavasti syntynyt ryhmiä, jotka tulevat uimaan sopivasti eri aikoina. Esimerkiksi eläkeläiset tapaavat käydä aamupäivisin, toteaa vaasalainen aktiiviuimari Olavi Saaristo.

Saaristo ja toinen "pingviini" Mirja Aromaa kertovat, että heidänkin seurassaan jäsenmäärä on kasvanut. Viime vuosina on pantu merkille, että kiinnostus talviuintia kohtaan lisääntyy koko ajan.

– Avantoon kyllä mahtuu uimareita, mutta saunan lauteilla on välillä jo väkeä ihan riittävästi, muotoilee asian Aromaa.

Ruuhkasta ei valiteta, koska samanhenkiset uimarit sopivat hyvin samaan saunaan. Ahtaus ei haittaa, kun tunnelma on kohdallaan.

Satoja talviuintipaikkoja

Koko maassa arvioidaan olevan 150 000 talviuinnin harrastajaa ja peräti puoli miljoonaa suomalaista on kokeillut talviuintia. Harrastajamääräarviot perustuvat Suomen ladun teettämään kyselyyn.

Harrastajia on tullut lisää ja myös talviuintipaikkojen määrä on kasvussa.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan hallinnoimassa liikuntapaikat.fi (siirryt toiseen palveluun)-tietokannassa on tiedot 290 talviuintipaikasta.

– Ja se on tietysti vain osa talviuintipaikoista. Lisäksi on paljon yksityisiä ja esimerkiksi hotellien yhteydessä olevia uintipaikkoja, toteaa koordinaattori Päivi Pälvimäki Suomen Ladusta.

Pälvimäen mukaan paine uusien talviuintipaikkojen saamiseksi on paikoin kova.

– Suurimmissa kaupungeissa alkaa olla jo se tilanne, että kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan harrastamaan, sanoo Pälvimäki.

SM-kilpailuissa 900 uimaria

Talviuintivillitys näkyy myös tänä viikonloppuna Ähtärissä järjestettävissä SM-kilpailuissa. Kilpailuihin osallistuu liki 900 uimaria ja viestissäkin on mukana yli 40 joukkuetta.

Nimekkäin uimari Ähtärissä on Hanna-Maria Seppälä, joka osallistuu nyt ensimmäistä kertaa talviuinnin SM-kilpailuihin.

– Tänä vuonna kilpailut ovat herättäneet kiinnostusta erityisesti Aasiassa. Tv-ryhmät Kiinasta ja Japanista saapuvat kuvaamaan tapahtumaa, kertoo Pälvimäki.

Talviuinnista on kehittynyt varteenotettava kilpaurheilulaji. Suomenmestaruuksia on ratkottu vuodesta 1989 lähtien ja talviuinnissa kilpaillaan myös kansainvälisesti.

– Kymmenkunta suomalaista kiertää ulkomailla kilpailemassa, kertoo Pälvimäki.

Mirja Aromaa ja Olavi Saaristo käyvät kumpikin montakertaa viikossa avannossa.
Mirja Aromaa ja Olavi Saaristo käyvät kumpikinmontakertaa viikossa avannossa.Jarkko Heikkinen / Yle

Syksyllä kannattaa aloittaa

Sekä Olavi Saaristo, Mirja Aromaa ja Päivi Pälvimäki selittävät talviuinnin suosiota samanlaisin sanankääntein: Uinti kylmässä vedessä lisää kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointia.

Saaristo on harrastanut aktiivisesti avantouintia 30 vuoden ajan. Hän kokeili talviuintia ihan sattumalta ja sille tielle jäi.

Vaikka Vaasan Pingviineissä ei ole pulaa uimareista, Saaristo toivottaa uudet uimarit lämpimästi tervetulleiksi.

– Meillä on se systeemi, että seuran jäsenen kanssa voi kokeilla uintia kahden viikon ajan ja päättää vasta sen jälkeen, liittyykö seuran jäseneksi. Kahdessa viikossa jo tulee se tuntemus, että sopiiko tämä laji itselle vai ei.

Niille, jotka miettivät talviuinnin aloittamista, Saaristolla on hyvä vinkki.

– Kannattaa aloittaa syksyllä ja totutella sillä tavalla kylmeneviin vesiin. Kun sitten tullaan tänne helmikuuhun, niin kroppa on jo tottunut tähän kylmyyteen.