Aino-Kaisa Saarinen ei murehdi lunta eikä suksia – hiihtäjän tehtävä on hiihtää

Saarinen jahtaa olympiamitalia jo neljättä kertaa peräkkäin. Kokemus on tuonut varmuutta viimeistelyyn: Saarinen tietää olevansa kunnossa.

hiihto
Aino-Kaisa Saarinen ja sotshin mitalit
Edellisistä talviolympialaisista Sotshista Ainokaisa Saarinen saalisti kaksi hopeamitalia.Hannu Kinnunen / Yle

Aino-Kaisa Saarinen, 39, on eninten olympiamitaleita 2000-luvulla voittanut suomalainen urheilija. Edellisistä kisoista Sotshista vuonna 2014 saaliina oli kaksi hopeaa. Vancouverista neljä vuotta aiemmin tuli kaksi pronssia ja Torinosta 2006 yksi pronssimitali.

Tämän vuotinen mitalin metsästys alkaa tiistaina, kun PyeongChangissa hiihdetään sprintit perinteisellä hiihtotavalla.

Saarinen on yksi Suomen olympiajoukkueen kokeneimmista urheilijoista. Valmistautuminen neljänteen olympiaurakkaan on sujunut kokemuksen suomalla varmuudella.

– Olen tiennyt, että vuoden vaihteessa, kun mennään Tour de Skille ja tullaan sieltä pois, niin kunto saadaan nousuun. Ja niin siinä nytkin kävi. Ei minun ole tarvinnut sitä arvailla tai miettiä, asiat ovat menneet eteenpäin kuin juna.

Kisaherkkyyttä ei löydä otsa rypyssä

Saarinen on tunnettu siitä, että hän taitaa viimeistelyn. Vaikka alkukausi ei näyttäisi kovinkaan kummoiselta, arvokisoissa Saarinen on onnistunut aina riipimään puuttuvat sekunnit loppuajasta ja menestystä on tullut.

Onnistuneen viimeistelyn resepti on yksinkertainen.

– Nautitaan olosta. Pistetään pienet asiat kuntoon eikä stressata.

Saarinen antaa esimerkin. Lumi on Etelä-Koreassa aivan erilaista kuin Euroopassa ja huollon onnistumisesta on kannettu murhetta jo etukäteen. Saarinen ei tähän leikkiin lähde.

– Minä en siihen lumeen voi vaikuttaa enkä oikein suksihuoltoonkaan. Ainoa asia, minkä voin tehdä, on hiihtää huollon laittamalla suksella niin kovaa kuin pääsen. Jätän huoltamisen huollon huoleksi ja huolto voi jättää hiihtämisen minun huolekseni.

Kun kisanumero laitetaan rintaan, on mielessä aina mitali

Aino-Kaisa Saarinen on tahtourheilija isolla t:llä. Menestyksen lisäksi uraan on mahtunut isoja pettymyksiä, mutta niistä on aina noustu. Saarinen tietää itsekin, että vahva tahto on yksi hänen parhaista aseistaan kisaladuilla.

– Siinä vaiheessa, kun numerolappu laitetaan rintaan, löytyy vielä yksi vaihde, joka kantaa, kun alkaa ahdistamaan.

Saarinen on parhaimmillaan perinteisellä hiihtotavalla ja siksi päätavoitteet ovat olympialaisissakin perinteisen matkoilla.

– Kyllä sinne lähdetään edelleen ja aina mitalinkiilto silmissä. Minun mielestäni suomalaisilta hiihtäjiltä voi ja pitääkin odottaa mitaleita. Tottakai viestit ja miksei varsinkin se 30 kilometrin hiihto perinteisellä, joka tulee olemaan minun päämatkani.

Olympialaiset ovat yksinäinen urakka

Matkustaminen on huippuhiihtäjälle osa arkea. Aino-Kaisa Saarinen ei varsinaisesti pidä reissaamisesta, etenkään siihen liittyvästä pakkaamisesta ja purkamisesta.

– Se on tässä työssä kaikista rankinta. Jos jollekin voisi sen ulkoistaa, niin tekisin sen mielelläni. Minulle sopisi mainiosti, jos kaikki kisat hiihdettäisiin täällä Lahdessa, Saarinen naurahtaa.

Saarisen aviomies ja tytär kulkevat usein mukana kilpailumatkoilla mutta olympialaisiin Saarinen lähtee yksin. Urheilijat asuvat kisakylässä eikä sosieteeraamiseen jää aikaa.

– Olympialaiset ovat aina poikkeukselliset siinä mielessä, että me asumme kisakylässä. Läheisten kanssa on paljon vaikeampi olla tekemisissä kuin esimerkiksi MM-kisoissa, joissa liikkuminen on helpompaa.

Pyeongchangin olympialaisten Kisaoppaan, suorat lähetykset, kuumimmat kisavideot ja puhuttavimmat uutiset löydät osoitteesta yle.fi/olympialaiset.