Hys hys historiaan – Kirjastoista eloisia olohuoneita

Nuoret löysivät kirjaston, kun hiljaisuuden vaatimuksia höllättiin.

kirjastot
Sormi suun edessä
Yle

Bändihuoneita, neulontapiirejä, vauvajumppaa, vanhusten päivätoimintaa ja nuorison hengailupaikkoja. Kaikkea tätä ovat nykyajan kirjastot.

Vuosi sitten voimaan tullut uusi kirjastolaki edellyttää kirjastoilta tilojen tarjoamista harrastamiseen ja kansalaistoimintaan. Kirjaston tehtäväksi määriteltiin myös edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

Hiljaisuudessa hyssyttely halutaan vaihtaa keskusteluun, mutta uudenlaisten kirjastojen syntyminen vaatii muutoksia paitsi kirjastorakennuksissa, myös asiakkaiden asenteissa.

Havainnekuva keskustakirjasto Oodista.
Helsingin keskustakirjaston havainnekuvissa ihmiset oleskelevat kirjastossa kiireettömästi.ALA Arkkitehtitoimisto

Kompromisseja huudon ja hiljaisuuden välissä

Seinäjoella kirjastoelämä mullistui viisi vuotta sitten, kun uusi kirjastotalo Apila valmistui. Aivan uudenlainen kirjasto on kirinyt lainausmäärät huomattavaan kasvuun.

Huomiota herättävintä on ollut erityisesti lapsiperheiden ja nuorten lisääntynyt määrä kirjaston asiakkaina.

– Nuoret tekevät täällä läksyjä, pelaavat ja ihan vaan hengailevat, kuvailee Seinäjoen kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä.

Tulos on ilahduttava, mutta sen saavuttaminen on vaatinut myös muutaman kompromissin.

Lisääntyneet kävijämäärät ja uudenlainen asiakaskunta on johtanut joustamiseen kirjaston hiljaisuus-säännöissä. Nykyisin henkilökunta puuttuu vain selvästi häiritsevään huutamiseen, juoksemiseen tai muuhun metelöintiin.

Herkkäkorvaisimmat hyssyttelijät puolestaan ohjataan kirjaston hiljaisiin tiloihin nauttimaan rauhallisista lukuhetkistä.

– Yritämme ymmärtää molempien puolien tarpeita. Mutta nykyään riittää, jos kirjasto olisi kohtuullisen hiljaisen ja rauhallisen toiminnan ympäristö, Heikkilä kuvailee muuttunutta menoa.

Seinäjoen kirjaston lisärakennus Apila.
Seinäjoen vuonna 2012 avattu kirjastotalo Apila on onnistunut houkuttelemaan erityisesti nuoria asiakkaita.Tuomas Uusheimo

Visio viihtymisestä

Tulevaisuuden kirjaston visio näyttää olevan selvä. Siinä perinteisen kirjojen lainaamisen rinnalla asiakkaille tarjotaan yhä enemmän mahdollisuuksia viihtyä ja kokea elämyksiä kirjaston tiloissa.

Helsinkiin rakentuvaan uuteen keskustakirjastoon on tulossa tapahtumatiloja, studioita, kahvila ja muun muassa elokuvateatteri.

Samaa visiota toteutetaan myös Jyväskylässä, jossa on alkamassa vuoden kestävä pääkirjaston remontti. Sen tavoitteena on uudistaa kirjasto vaiheittain vastaamaan sekä tekniikaltaan, että käyttötavoiltaan nykypäivän tarpeita.

Kirjat tekevät tilaa ihmisille

Nykyisin Jyväskylän pääkirjaston aula on kuin hiljaisuuden esikartano, lähes tyhjä tila, joka ohitetaan matkalla kohti yläkerrassa sijaitsevia kirjaosastoja.

Vuoden päästä aulan toivotaan olevan täynnä elämää ja asiakkaita.

Uutuuskirjat ja viikkolainat siirretään yläkerrasta pääovien lähelle, myös kaikki lehdet tuodaan luettavaksi sisäänkäyntikerrokseen avautuvaan uuteen lukusaliin. Remontoitu kirjasto tulee asiakkaan iholle heti oven avauksella.

– Kirjojen tila halutaan muuttaa ihmisten tilaksi, kertoo Jyväskylän Kirjastotoimenjohtaja Seija Laitinen-Kuisma.

Konkreettisesti se tarkoittaa suuremman tilan antamista ihmisten oleskelulle ja työskentelylle kuin kirjoille. Muutosta ei kuitenkaan tehdä kokoelman kustannuksella:

– Kirjojen määrä pysyy samana kuin ennenkin. Laitetaan ne kuitenkin houkuttelevammin esille, Laitinen-Kuisma kuvailee tulevan remontin tavoitteita.

Jyväskylän kaupunginkirjaston kirjahyllyjä ja ihminen katselemassa kirjoja
Jyväskylän kaupunginkirjaston remontissa kirjahyllyt tekevät tilaa oleskelulle.Eveliina Matikainen / Yle

Älämölön hallinta vaatii äänimaiseman suunnittelua

Seinäjoella uuden kirjaston valmistuminen on paitsi lisännyt ja nuorentanut asiakaskuntaa, myös räjäyttänyt tapahtumien määrän kirjastossa. Myös yhteistyökumppaneiden verkosto on moninkertaistunut.

Tiloissa soitetaan myös keikkoja. Musiikkitapahtumia järjestetään erillisissä saleissa ja myös portaikossa, josta musiikki kaikuu koko taloon.

– Haluamme kuitenkin pitää lukuportaikon tapahtumat lyhyinä, etteivät ne häiritse kirjaston muuta käyttöä, kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä linjaa.

Kuiskuttelun vaihtuminen keskusteluksi ja konsertoinniksi vaatii uudenlaista otetta myös kirjastotilojen suunnittelulta. Akustiikan ja äänimaiseman hallinnan on oltava yhä tärkeämmässä roolissa kun uusia kirjastoja suunnitellaan tai vanhoja remontoidaan.

Seinäjoen kirjaston seinäkolot ovat koululaisten suosiossa.
Rauhalliset lukusopet ja pehmeät materiaalit parantavat kirjaston akustiikkaa.olli Koski / Yle

Itsepalvelu ratkaisuksi resurssipulaan

Suurten kirjastojen palveluvalikoiman kasvaessa kirjastoverkon kaventumisesta ollaan huolissaan monissa kunnissa. Rahat eivät riitä pikkukirjastojen pyörittämiseen. Samaan aikaan paineet kirjastojen aukioloaikojen laajentumiseen kasvavat:

– Ihmisten rytmi on muuttunut iltapainotteiseksi, Jyväskylän kirjastotoimenjohtaja Laitinen-Kuisma toteaa.

Jyväskylässä ratkaisuksi otettiin lähikirjastojen omatoimikäyttö. Silloin kirjastossa ei ole henkilökuntaa, mutta asioimaan pääsee kirjastokortin ja pin-koodin avulla. Omatoimikäytön ikäraja Jyväskylässä on 18 vuotta.

Järjestyshäiriöt ja varastelu huolettivat kokeilun alkaessa, mutta kolmen vuoden aikana on huomattu, että kirjaston käyttäjään voi luottaa epäiltyä enemmän:

– Aluksi henkilökunta siivosi näkyviltä helposti mukaan lähtevää tavaraa ja tietokoneita. Nyt on huomattu, ettei semmoiselle ole mitään tarvetta. Mitään järjestysongelmia ei ole ollut, Laitinen-Kuisma kiittelee.