Ovelat siat piinaavat metsästäjiä – edes herkkuruoka ei houkuttele eläimiä uuteen ansaan

Mikään ei tunnu hillitsevän villisikojen lisääntymistä Suomessa.

villisika
Villisikoja riistakamerassa ansa-aitauksen suuaukolla
Riistakamera tallensi, kun villisiat herkuttelivat ansaportilla. Tälläkään kertaa yksikään ei astunut portin ohi.Metsästäjäliiton riistakamera

PyhtääNiko Teikari näppäilee numeron kännykkäänsä, ja raskas portti paukahtaa kiinni Pyhtäällä. Maissivana pysähtyy portin eteen. Siinä on käyty tonkimassa, ruskeaa maa-ainesta on sekoittunut vastasataneeseen lumeen. Lisää siirapilla kyllästettyä maissia lojuu kekoina portin toisella puolella.

Portti on kulkuväylä 80 neliömetriseen ovaalinmuotoiseen metallihäkkiin, josta villisialle ei ole pakotietä.

Portti ja rautahäkki muodostavat pyydyksen, jolla on tarkoitus napata villisikoja kiinni elävänä. Ongelmana on, että vielä yksikään luonnossa elävä villisika ei ole suostunut astumaan sorkallaan portin läpi.

Villisika-ansan suuaukko
Pyydyksen porttia ja häkkiä on naamioitu kuusien avulla.Mikko Savolainen / Yle

Pöytä on katettu

Ansa-aitauksen toimintaa on testattu Kymenlaaksossa Pyhtäällä joulukuusta lähtien. Villisiat käyvät toistuvasti aivan portin edessä, mutta siihen se sitten on jäänyt. Nytkin portin edessä on tuoreita sorkanjälkiä.

Villisian tie ansaan vie vatsan kautta. Maissi on villisian herkkua, ja keltaisia kekoja pilkistää lumen seasta. Osa maissista on kastettu siirappiin ja osa siitä on päästetty käymään. Kattaus on kruunattu tervan tuoksulla, joka niin ikään houkuttaa villisikoja.

– A la carte -listaa on koetettu parantaa. On makeaa ja suolaista, pöytä on koreana, Metsästäjäliiton projektityöntekijä Niko Teikari kertoo.

Niko Teikari
Metsästäjäliiton Niko Teikari.Mikko Savolainen / Yle

Kun villisika astuu häkin ympäristöön, lähistöllä olevat kamerat alkavat tallentaa sen liikkeitä. Kun yksi tai useampi laumasta hairahtuu portin sisäpuolelle, pyydyksen hoitajille lähtee hälytys. Tämän jälkeen portti voidaan sulkea kännykän avulla vaikka toiselta puolelta maata.

Muualla maailmassa pyydykset ovat toimineet tehokkaasti, mutta suomalainen sika näyttää olevan poikkeuksellisen epäluuloinen.

– Se on tosi älykäs eläin, vs. riistapäällikkö Ohto Salo riistakeskuksesta sanoo.

Asiaan vaikuttaa varmasti myös se, että vaikka villisikakannat ovatkin kasvaneet Suomessa, täällä villisikoja on edelleen väljässä moneen muuhun maahan verrattuna.

Niko Teikari ja Ohto Salo virittävät villisika-ansaa
Niko Teikari esittelee Ohto Salolle pyydyksen toimintaa.Mikko Savolainen / Yle

Tavoitteena Suomen ensimmäinen pantasika

Pyydykseen jääneitä sikoja ei pistetä lihoiksi häkissä, vaan ne ohjataan häkin kyljessä olevaan erottelukäytävään. Jos sian on määrä kohdata loppunsa, se tapahtuu tässä käytävässä.

Villisika voidaan tarvittaessa myös vapauttaa luontoon. Esimerkiksi emakot, joilla on porsaita, päästetään vapaaksi. Joidenkin sikojen kohtalona saattaa olla myös avittaa tutkimustyössä.

Suomessa ei ole vielä seurantapannoitettu yhtään villisikaa, mutta häkissä se kävisi kätevästi.

– Se antaisi villisikojen liikkeistä erittäin arvokasta tietoa. Villisikaan ei ole vielä suunnattu tutkimusresursseja, mutta olen ymmärtänyt, että keskusteluja on käyty, Ohto Salo sanoo.

Villisian jalanjälkiä lumessa
Nämä tuoreet villisikalauman jäljet alkoivat pellonkulmasta ja johtivat aivan pyydyksen portille saakka.Mikko Savolainen / Yle

Sikaruton uhka kummittelee

Villisikojen metsästysrajoitukset on viime vuosien aikana purettu lähes tyystin. Siitä huolimatta sikakanta kasvaa kovaa vauhtia. Vuoden 2017 päätteeksi villisikoja oli maassa yli 4 000 kappaletta, vaikka maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on ollut pudottaa määrä alle tuhanteen.

Ministeri Jari Leppä on käyttänyt varsin värikästä kieltä (siirryt toiseen palveluun) kannustaessaan metsästäjiä sikajahtiin. Ansa-aitauksen käyttö mahdollistettiin metsästyslain ja -asetuksen muutoksilla, jotka tulivat voimaan viime elokuussa.

Villisikakantaa halutaan pudottaa pääasiassa afrikkalaisen sikaruton pelossa. Jos sikarutto leviäisi Suomeen, se voisi aiheuttaa siankasvattajille jättitappiot. Villisiat aiheuttavat maataloudelle muutenkin vahinkoa, sillä ne muun muassa tuhoavat viljelyksiä. Villisikojen aiheuttamista tuhoista ei saa korvausta.

Villisika-ansa Pyhtäällä
Mikko Savolainen / Yle

Ohto Salon mukaan lainsäädännöllisesti lähes kaikki mahdollinen on nyt tehty. Hän uskoo, että sikakannan määrää voidaan hidastaa metsästämällä, mutta kannan pienentäminen on erittäin hankalaa.

Salo kertoo, että missään maassa villisikakantaa ei ole saatu merkittävästi pienentymään metsästyksen avulla. Salo uskoo, että sikojen määrä tulee kasvamaan entisestään.

– Tämä villisikamäärä nostaa lisääntymisvauhtia huomattavasti verrattuna siihen, että puhuttaisiin sadoista eläimistä. Jos puhutaan kymmenistätuhansista eläimistä, se varmasti lisää eksponentiaalisesti kasvua, Salo sanoo.

Villisika-ansa Pyhtäällä
Pyydykseen jääneet villisiat johdatetaan lopuksi erottelukäytävään (kuvassa vasemmassa laidassa), jossa ne joko lopetetaan tai päästetään vapaaksi.Mikko Savolainen / Yle

Kokeilun tarkoituksena on kerätä tietoa siitä, minkälainen ansapyydys voisi soveltua Suomeen. Käytännön toteutuksesta vastaa Metsästäjäliitto ja sitä rahoittaa Suomen riistakeskus.

Pyhtäällä ansakokeilu jatkuu vielä tämän kuun loppuun. Maaliskuussa paikalliset metsästäjät pääsevät tutustumaan aitaukseen, jonka jälkeen se siirretään pois alueelta.