Tässä talossa oli ennen tsaarin salaisen poliisin päämaja, kohta siellä on 30 luksuskotia – Satoja tuhansia neliöitä tehtaita, toimistoja ja konttoreita muutettu asunnoiksi

Helsingin kantakaupungissa on parhaillaankin neljännesmiljoona neliötä muuttumassa asunnoiksi. Koko kaupungin alueella ehkä pian jopa miljoona neliötä toimitilaa on saanut uuden elämän jonkun kotina.

asuminen
Ohranantalo, Korkeavuorenkatu 21, Helsinki.
Ohranantalo, Korkeavuorenkatu 21, Helsinki.Ronnie Holmberg / Yle

Venäjän entisen salaisen poliisin päämajan, Ohranan talon julkisivu on juuri päässyt pressuistaan ja patsaat katsovat häveliäästi alaspäin niin kuin ne ovat katsoneet vuodesta 1889 asti. Nyt tuntuu siltä, että ne olisivat himpun verran hohtavamman valkoisia kuin ennen.

Rakennustyöt talon sisällä ovat vielä käynnissä, mutta siihen vuoden vaihteessa valmistuvat 30 luksuskotia on jo myyty. Piharakennukseen tulee lisäksi saman verran kalustettuja vuokra-asuntoja.

Ilmeisesti tulevia asukkaita ei talon karu menneisyys pelota: joku onnellinen arvohuoneiston omistaja nukkunee yönsä huoneessa, jossa tsaarin salainen poliisi on kuulustellut uhriaan Venäjän vallan aikaan. Tai joku toinen makoilee sohvallaan marsalkka Mannerheimin entisessä työhuoneessa. (siirryt toiseen palveluun)

Ennen kuin valtio myi vuonna 2014 rakennuksen Grand Residence Developmentille (siirryt toiseen palveluun), siellä toimi rajavartiolaitos 70 vuoden ajan.

Koska entisöinti- ja konvertointi eli käyttötarkoituksen muutostyöt eivät ole ilmaista hupia, Ohranan talon kaltaiisin arvokohteisiin rakennetaan usein kovan rahan asuntoja ja hotelleja.

Valtioneuvosto, Korkeavuorenkatu 21.
Entisessä tsaarin salaisen poliisin kuulustelutiloissa toimi sotaministeriön toimisto vuonna 1921.Helsingin Kaupunginmuseo
Korkeavuorenkatu 21
Havainnekuva Ohranan taloon tulevista arvo-asunnoista.Grand Residence Development Oy
Ohranan talo, Korkeavuorenkatu 21, Helsinki.
Ohranantalo, Korkeavuorenkatu 21, Helsinki.Ronnie Holmberg / Yle

Legendaarinen painotalo muuttui vuokrakämpiksi

Suuri osa asunnoiksi muutetuista kohteista on perinteisiä nauhaikkunatoimistoja, mutta joukossa myös teollisia, julkisia ja historiallisia kaupunkitaloja, kuten juuri Ohranan talo.

Toki vuokrallekin voi historialliseen kaupunkikohteeseen päästä, jos on valmis kaivamaan kuvettaan. Töölöön on näet juuri valmistunut asuntosijoitusyhtiö Kojamon omistamat 102 vuokra-asuntoa vuonna 1925 rakennettuun Weilin & Göösin painotaloon.

Painokokoneiden jyskytyksestä tai konttoristien naputuksesta ei kuulu enää pihaustakaan, vaan kompaktien pikkukotien induktioliedet hohtavat uututtaan ja valkoisiksi maalatut seinät kimaltelevat spottivalojen loisteessa. Kolmen metrin korkuiseen, isoilla ikkunoilla varustettuun 30 neliön asuntoon pääsee majailemaan reilulla tonnilla kuussa. (siirryt toiseen palveluun) Neliövuokraksi tulee yli 34 euroa.

Kaupungin vuokra-asuntoja ei näillä näkymin olla rakentamassa konversiokohteisiin. Heka Oy:stä kerrotaan, että syy on se, että yhtiö ei omista sellaisia kohteita, jotka voisi muuttaa asunnoiksi.

Pihanäkymä Töölönkatu 11:stä.
Töölönkatu 11:ssa toimi aiemmin maineikas kirjapaino. Näkymä pihan puolelta.Helsingin kaupunginmuseo
Asuntonäyttö
Entiseen painotaloon on valmistunut 102 vuokra-asuntoa. Tällaisia yksiöitä on talossa 90 .Kristiina Lehto / Yle
Töölönkatu 11, Weilin & Göösin talo.
Töölönkatu 11 1920-luvulla.Kaupunginmuseo
Asuntonäyttö
Kristiina Lehto / Yle

Tahti kiihtynyt viime vuosina: satoja tuhansia kerrosneliötä muutettu asunnoiksi

Viime vuosina toimistoja, tehtaita ja julkisia rakennuksia on kiihtyvällä tahdilla muutettu asuintaloiksi.

– Tällä hetkellä pelkästään kantakaupungin ydinalueilla on menossa 250 000 eli neljännesmiljoonan kerrosneliön muutostyöt, kun vuosien 2003–2016 välisenä aikana koko Helsingissä vajaa 400 000 k-m2 toimitilaa muutettiin asumiseen, kertoo arkkitehti Kerttu Kurki-Issakainen asamakaavoituspalvelusta kaupunkiympäristön toimialalta.

Koko Helsingin alueella oli vuonna 2016 reilut 700 000 kerrosneliötä toimitilaa muuttumassa asunnoiksi. (siirryt toiseen palveluun)

Vuoden 2017 tilannetta kartoitetaan parhaillaan, mutta se on varmaa, että käyttötarkoituksen muutoshankkeita on valtavasti meneillään – ja kyselyjä tulee jatkuvasti lisää, kaupungilta kerrotaan.

Kaikkia toimistoja ei muuteta kodeiksi: kaupunki jättää yrityksille tilaa

Vaikka toimitiloja ollaan jo muutettu ja tullaan muuttamaan satojen tuhansien ellei pian peräti miljoonan neliömetrin verran asunnoiksi, ainoastaan tällaisilla käyttötarkoituksen muuttamishankkeilla ei kaupunkia jo nyt riivaavasta asuntopulasta tietenkään selvitä.

Helsinkiin aiotaan rakentaa 7000 uutta asuntoa vuosittain, sillä kaupunkiin odotetaan kymmeniä tuhansia uusia asukkaita.

Pormestari Jan Vapaavuoren uusi kaupunkistrategiakin (siirryt toiseen palveluun)ohjaa jättämään ydinkeskustaan tilaa myös yrityksille ja työpaikoille.

– Laajempi asuntotuontantopotentiaali on muualla kuin ydinkeskustassa. Asuntoja rakennetaan paljon esimerkiksi uusille satama-alueille, sanoo arkkitehti Kurki-Issakainen.

– Uusi kaupunkistrategia painottaa kaupungin kestävää kasvua. Siinä on asuntotuotannon ohella vahvasti mainittu myös yritykset, toimitilat sekä palvelut, joista täytyy myös pitää huolta. Tavoitteena on, että yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvaa vähintään yhtä nopeasti kuin asukasluku.

Konsultit ovat laskeneet, että toimitilojen kysyntä kantakaupungissa tulee tulevaisuudessa olemaan kovaa.

– Korkean kysynnän ja tuottavuuden alueilla täytyy olla hyvin varovainen näissä muutoksissa ja on tarkasteltava kokonaisuutta, Kurki-Issakainen muotoilee.

Vaikka paperittomissa toimistoissa yhden toimistotyöntekijän tarvitsema tila on pienempi kuin aiemmin, ylimääräistä, kunnostettua toimistotilaa ei kantakaupungin alueella juurikaan enää ole: perinteisen kantakaupungin alueella toimistorakennusten vajaakäyttöaste on 8,7 prosenttia.

Jonkin verran tyhjää tilaa tarvitaan, jotta yrityksillä on jatkossa tilaa laajentua ja muttaa tilasta toiseen, ja vajaa 9 prosentin vajaakäyttöaste ei ole hälyyttävä, sillä koko pääkaupunkiseudulla toimistotiloija on tyhjillään on noin 14 prosenttia. Kurki-Issakaisen mukaan paljon tyhjää tilaa on kauempana kantakaupungin alueelta, esimerkiksi Espoossa on paikoin hyvin paljon tyhjää toimitilaa.

Lauttasaaren Metalli.
Konvertointitöiden aikana Metallin uuumenista paljastui tällaiset portaat.Auratum Asunnot.
Metalli, Lauttasaari.
Vanhan ajan henki tuntuu heti taloon sisään astuttaessa.Ronnie Holmberg / Yle

Elämää vanhassa metallikutomossa: "Täällä on sellainen vanhan ajan henki"

Esko ja Marjukka Paalasmaa muuttivat omien sanojensa mukaan "maalle" pari vuotta sitten.

Lauttasaari tuntuu pariskunnan mielestä maaseudulta Töölössä asumisen jälkeen. Paalasmaat asuvat vanhassa metallikutomossa, josta kuoriutui arvo-asuntoja muutama vuosi sitten.

– Töölössä oli hirveä meteli ja likaista: pesin ikkunoita joka kolmas viikko, Marjukka Paalasmaa toteaa nyt ja pyyhkii kahvittelun jälkeen kakun muruja pöydältä.

Nykyään Lauttasaaren Metallina tunnettu talo on rakennettu 1940–luvulla tehtaaksi. Talossa on kutomon lisäksi toiminut myös poliisiautovarikko.

Paitsi että historia näkyy asunnon sisällä tiiliseinissä ja katon palkkirakenteissa, historia myös tuntuu.

– Täällä on sellainen oma henki, vanhan ajan henki, mikä tuntuu tosi mukavalta, rouva Pallasmaa kuvailee.

Kyllä. Lähes uneliaan seesteisessä hiljaisuudessa voikin melkein kuvitella kuulevansa tehtaan koneiden jyskytyksen. Tai kutomon työntekijöiden hiippailun porraskäytävässä.

– Kyllähän koti on erilainen silloin, kun sillä on tarina, eikä se ole vain mikä tahansa laatikko, kehuu Esko Pallasmaa.

Metalli, asukkaita, Lauttasaari.
Esko ja Marjukka Paalasmaan asunnossa näkyy vanhan metallitehtaan henki kattopalkeissa ja seinissä.Ronnie Holmberg / Yle

Aikooko pariskunta viettää Metallissa loppuelämänsä vai muuttaa maalle, oikealle maalle, vaikkapa Vääksyyn, perheen kesäpaikkaan, pitäjään, jossa vietetiin yli 40 vuotta sitten pariskunnan häitä?

Paitsi menneisyys, konversiossa on otettu huomioon myös tulevaisuus ja asukkaiden vanheneminen: Paalasmaidenkin asunnossa on turvattu esteetön kulku niin, että "pyörätuolillakin mahtuu kulkemaan", kuten Esko Paalasmaa sanoo.

Vaikka asunnossa on vain kaksi huonetta, lasten ja lastenlasten kanssa on mukava viettää aikaa kerhotiloissa, jossa on sekä ulkona että sisällä iso yhteinen pöytä.

– Alakerrassa on iso kerhohuone, ja sinne voi viedä omat sopat mennessään ja viettää aikaa. Meitä on 13, Marjukka Paalasmaa sanoo ylpeyttä äänessään.

Sinne oikealle maaseudulle ei ainakaan vielä siis muuteta.

Metalli, Lauttasaari.
Lauttasaaren Metalli on pala jäljelle jäänyttä teollisuusmenneisyyttä Vattuniemessä.Ronnie Holmberg / Yle
Lauttasaari, Heikkiläntie 6, 4, 2 ja Wavulinintie 1, 3, 5. Vasemmalla Hevosenkenkälahti.
Vielä vuonna 1988 vanhaa metallitehdasta vastapäätä Heikkiläntiellä seisoi Konelan talo.Helsingin kaupunginmuseo