Helsinki on onnistunut pitämään asuinalueiden eriytymisen kurissa – myös Turussa ja Tampereella kehitystä seurataan herkeämättä

Tutkimuksessa sosioekonomisesti heikoimmat alueet erottuvat selvästi muita alueita kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaisempina.

asuinalueet
Idän Basaari Turun Varissuolla
Idän Basaari Turun Varissuolla.YLE Turku

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen väite segregaation taittumisesta Helsingissä saa tukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja URMI-kaupunkitutkimushankkeen tuloksista (siirryt toiseen palveluun), joiden mukaan Helsingin kaupungin vaikutusalueella pieni- ja suurituloisten välinen eriytyminen kasvaa vain hitusen, kun Tampereen ja Turun vaikutuspiireissä kasvu on selvästi nopeampaa.

Turussa ja Tampereella omakotivaltaiset naapurikunnat vetävät puoleensa parempituloisia. Helsingin seudulla vastaavaa, parempituloisten muuttoliikettä kehyskuntiin ei ole vuoden 2007 jälkeen ollut.

Saman tutkimuksen mukaan suomalais- ja ulkomaalaissyntyisten alueellinen eriytyminen on Turussa selvästi korkeammalla tasolla kuin Helsingissä ja Tampereella. Helsingissä tämä eriytyminen on pysähtynyt kokonaan tämän vuosikymmenen puolella.

Maahanmuuttajien osuus postinumeroalueen väestöstä oli suurin, 33 prosenttia Turussa, 31 prosenttia Helsingissä ja 19 prosenttia Tampereella. Turun seudulla yli puolet ulkomaalaissyntyisistä pienituloisista asuu pienituloisilla alueilla.

Vuonna 2014 aineiston maahanmuuttajista lähes puolet (43%) kuului asuinalueensa alimpaan tuloviidennekseen, suomalaissyntyisistä 17 prosenttia.

Turku

Turku erottuu analyysissä siinä, että maahanmuuttajien asuminen on eriytynyt kaupungissa enemmän kuin Helsingissä ja Tampereella.

– Turussa maahanmuuttajien asuminen on keskittynyt tietyille alueille ja siihen on varmasti montakin syytä. Esimerkiksi tämä vuokra-asumisen hintataso vaihtelee Turun kaupungin sisällä. Se vaikuttaa osaltaan maahanmuuttajien sijoittumiseen, toteaa kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa Turun kaupungilta.

Suurimmissa kaupungeissa on asuinalueita, joissa asuu tavallista enemmän pienituloisia maahanmuuttajia. Helsingissä yksi näistä on Kontula, Tampereella Hervanta ja Turussa Varissuon alue. Turussa keskittymistä ei toistaiseksi nähdä ongelmana.

– Meillä poliisi uskaltaa edelleenkin mennä jokaiseen lähiöön ja meillä on Varissuollakin tällainen maahanmuuttajapoliisi, joka on keskittynyt tekemään yhteisöllistä yhteistyötä maahanmuuttajien kanssa, kertoo Turun kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori Sari Kanervo.

Kontulan ostari.
Kontulan ostari.Yle

Helsinki

Helsingin seudulla maahanmuuttajien asuminen on puolestaan hajautunut vuosi vuodelta yhä enemmän.

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki mainitseekin tärkeimpinä työkaluina segregaation vastaisessa työssä "kaikkien koulujen tasalaatuisuuden ja hyvän opetuksen sekä sen, että erilaisia asuntojen omistusmuotoja ja sitä kautta erilaisissa sosiaalisissa asemissa olevia ihmisiä asutetaan sekaisin samoille alueille."

Kerrostalo Hervannassa.
Kerrostalo Hervannassa, TampereellaPetri Aaltonen / Yle

Tampere

Tampereella tilanne eri asuinalueilla on toisaalta omanlaisensa Helsinkiin ja Turkuun verrattuna, kertoo Tampereen hyvinvointipalveluiden johtaja Taru Kuosmanen.

– Tampereella esimerkiksi verrattuna pääkaupunkiseutuun ja Turkuun, meillä maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrä on paljon pienempi. Meillä Hervanta on sellainen asuinalue, että siellä on myös kansainvälisiä yrityksiä ja paljon työperäistä maahanmuuttoa. Hervanta on meillä alueena varmasti kansainvälisin.

Mahdolliseen segregaatiokehitykseen suhtaudutaan vakavasti kaikissa kaupungeissa

Kaikilla kolmella kaupunkiseudulla mahdolliseen asumisen eriytymiskehitykseen suhtaudutaan vakavasti ja sitä pyritään ennaltaehkäisemään.

Helsingissä ja Turussa tilannetta helpottaa parantunut taloustilanne ja vähenevä työttömyys. Tampereella kaupunki joutuu yhä tasapainottamaan talouttaan ja työttömyys vähenee hitaammin. Toisaalta Tampereella asunnottomuus on saatu vähenemään reilusti.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa painotetaan, että asuinpaikkojen eriytymistä väestöryhmien välillä on tarpeellista seurata siksi, että se voi olla uhka yhteiskunnan eheydelle. Alueelliseen eriytymiseen voidaan vaikuttaa kaupunkisuunnittelun ohella asunto- ja koulutuspolitiikassa.

Lue lisää aiheesta:

Toimittajalta: Nyt olen yhtäaikaa "punavihreä mädättäjä" ja "hc rasse"

Nämä ovat yleiset syyt muuttaa pois lähiöstä Helsingissä: Humalaisten metelöinti ja monikulttuurisuuden tuomat jännitteet