1. yle.fi
  2. Uutiset

Jos alkutalven pimeys söi elämänhalua, tulevat talvet voivat olla painajaisia

Kevättalven valo virkistää alkutalven pimeyden jälkeen. Mutta jos päästöt eivät vähene, aurinko paistaa talvisin entistä harvemmin.

hyvinvointi
Ulkoilija talvisäässä Helsingin Merisatamanrannassa  maanantaina 22. tammikuuta.
Tulevaisuudessa aurinko paistaa Suomessa talvisin yhä harvemmin.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Ilmastotutkijat arvioivat, että ilmastonmuutoksen myötä lämpötila nousee Suomessa enemmän ja nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Talvella muutokset ovat suurempia kuin kesällä: talvista tulee pilvisempiä ja aurinko paistaa harvemmin.

– Jos kasvihuonekaasut lisääntyvät nykytahtia, auringonsäteily vähenee marraskuu-tammikuussa keskimäärin 10-15 prosenttia, tutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta tiivistää.

Ruosteenojan mukaan auringonvalo ei vähene tasaisesti eri puolilla Suomea: eniten Kaakkois-Suomessa, vähiten vaikutus näkyy lounaissaaristossa.

Pilvisyyden lisääntyminen puolestaan vaikuttaa suoraan ihmiseen.

– Valon vaikutus tulee keskushermoston eli aivojen kautta, siellä on tumake, johon valo erityisesti vaikuttaa, psykiatrian professori Simo Saarijärvi Turun yliopistosta selittää.

Meille on ajan myötä kehittynyt auringon määrittämä rytmi.

Simo Saarijärvi

Saarijärven mukaan ihmisellä on erityisiä "biologisia kelloja" soluissaan. Valo rytmittää ihmisen koko sisäistä kelloa.

– Kun olemme eläneet aurinkokunnassa, niin meille on ajan myötä kehittynyt auringon määrittämä rytmi, professori toteaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisen psyykeen on tutkittu vielä vähän. Jo entuudestaan tiedetään, että valo kohottaa mielialaa ja valottomuus laskee sitä. Kyse on onnellisuushormoniksikin kutsutun serotoniinin määrästä aivoissa.

Saamelaiset kestävät kaamosta paremmin

Silmiin tulviva valo lisää elimistön serotoniinieritystä. Tämä välittäjäaine taas vaikuttaa muun muassa unirytmiin, vireystasoon, mielialaan ja ruokahaluun. Serotoniinin matala taso aivoissa puolestaan liittyy masennukseen.

Pohjolan asukkaat ovat sopeutuneet kylmiin ja pimeisiin talviin. Lumi on helpottanut kaamosajan pimeyttä, mutta entistä harvempi suomalainen elää lumisia talvia: pilvisyyden lisääntymisen ohella ilmastonmuutos nostaa lumirajaa koko ajan pohjoisemmaksi.

– Se tuo lisärasitteen, koska valo ja sen puute vaikuttaa eniten mieleen, psykiatrian professori Simo Saarijärvi sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomi sijaitsee maapallolla varsin pohjoisessa, 60. ja 70. leveyspiirin välissä.

Valo ja sen puute vaikuttaa eniten mieleen.

Simo Saarijärvi

– Ollaan tavallaan maailman huipulla, todella arktisella alueella.

Alkuperäiskansat ovat sopeutuneet hyytäviin olosuhteisiin kaikkein parhaiten.

– On tutkittu, että saamelaisilla miehillä on parempi kaamoskestävyys. Taustalla on geenimuutos eli se viittaa siihen, että he ovat tottuneet talvikauteen paremmin ja sopeutuneet siihen, professori kertoo.

Kaikki eivät kuitenkaan reagoi valottomuuteen samalla tavoin, vaan tässä on yksilöllisiä eroja.

Nainen kävelee hämärällä kävelykadulla.
Monia masentaa valon vähyys. Esimerkiksi marraskuussa Ilmatieteen laitoksen havaintopaikassa itärajalla mitattiin auringonpaistetta alle 11 tuntia koko kuukauden aikana.Toni Pitkänen / Yle

Kaamosoireita noin joka neljännellä

Suomalaisista 20–30 prosenttia kärsii jonkinlaisista psyykkisistä kaamosoireista.

– Ne ovat lievempiä oireita, vakavan masennuksen kriteerit täyttää arviolta vain yksi prosentti. Suomalaisista on aina, minä vuodenaikana tahansa, 5–6 prosenttia vakavasti masentuneita, psykiatrian professori Simo Saarijärvi huomauttaa.

Lievemmät kaamosoireet ovatkin Saarijärven mukaan enemmän haittoja.

– Ikäviä asioita: väsyttää, keljuttaa, masentaa, mikään ei huvita. Joillakin unen tarve kasvaa, mutta toisaalta voi olla myös unihäiriöitä, vaikeuksia nukkua. Elämänhalu on pääsääntöisesti huonompi niillä, joihin kaamos vaikuttaa.

Elämänhalu on pääsääntöisesti huonompi niillä, joihin kaamos vaikuttaa.

Simo Saarijärvi

Saarijärvi ei usko, että unen tarve oleellisesti kasvaisi, vaikka pimeys tulevaisuudessa lisääntyisi.

– Kaamosaika lisää unen tarvetta keskimäärin yhden tunnin, mutta joillakin ihmisillä ei tule yhtään lisää.

Talviajan seuraukset vaihtelevat myös eri ikäisillä.

– Vanhuksilla korostuu riippuvuus muista ihmisistä. Siitä jo tulee huono olo, kun ei selviä lumen keskellä samaan tapaan, psykiatrian professori huomauttaa.

Hänen mielestään oireilevien ei kannata hakea ensimmäiseksi apua lääkepurkista.

Ei lääkkeitä, vaan muita keinoja

Vaikka kaamos vaikuttaa isoon joukkoon työikäisiä, moderni työelämä vaatii työntekijöiltä tasaista tehokkuutta ympäri vuoden.

Psykiatrian professori lopettaisi kellojen kääntelyn joka vuosi. EU-parlamentissa suomalaisten ajama kesäajasta luopuminen kuitenkin hävisi äänestyksessä.

– Idea on se, että siirryttäisiin aikaan, joka antaa meille maksimaalisen määrän luonnonvaloa. Pyrittäisiin lisäämään valoista aikaa ihmisen elämässä, ettei pakoteta nukkumaan valoisalla eikä nousemaan ylös pimeällä, Saarijärvi kiteyttää.

Psykiatrista ei ole myöskään järkevää, että ihmiset alkaisivat syödä enemmän lääkkeitä, vaikka tarvitsisivat enemmän auringonvaloa.

Ei lääkkeistä ole välttämättä mitään hyötyä pimeyteen.

Simo Saarijärvi

– Ei lääkkeistä ole välttämättä mitään hyötyä pimeyteen. Lääke ei ylipäänsä tehoa kaikille, vaikka olisi mistä syystä tahansa masentunut. Ja lääkkeistä voi olla myös haittaa, Saarijärvi tähdentää.

Moni hakee joka vuosi aurinkoa etelästä tai Lapista, mutta halvemmallakin pimeää aikaa voi jaksaa paremmin.

– Kaksi asiaa: ihan tavanomaisen liikunnan lisääminen ja jos pääsee ulos aurinkoiseen aikaan, niin menee silloin, professori neuvoo.

Aamupimeällä töihin lähteviä ja iltapimeällä kotiin palaavia kiehtoo ajatus kirkasvalohoidosta. Sen teho kaamosoireisiin on kuitenkin Saarijärven mukaan yksilöllistä.

– Jotkut kokevat siitä merkittävää apua, jotkut eivät tunne mitään eroa, professori toteaa ja kehottaa kokeilemaan ennen kirkasvalolampun ostoa.

Työelämään joustoa ja toisia tapaamaan

Psykiatrian professorin mielestä työelämän kannattaisi joustaa nykyistä enemmän, että työteho säilyisi paremmin talviaikaan.

– Eihän työelämälle ole sillä merkitystä, rakennetaanko joku asia tai tehdäänkö joku tehtävä aamukuudelta vai ratkaistaanko se iltakuudelta. Se on pääasia, että se ratkaistaan, psykiatrian professori tuumaa.

Hän patistelee ihmisiä talvella pois omista nurkista, kanssakäymiseen.

– Lisää sosiaalisia tapahtumia, positiivisia elämyksiä toisten kanssa. Yhteisiä tapaamispaikkoja, joihin mennä, Simo Saarijärvi ehdottaa.

Lähteet: http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42362, https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/74b167fc-384b-44ae-84aa-c585ec218b41/ennustettu-ilmastonmuutos-suomessa.html.

Lue seuraavaksi