Viemäritukos pullautti jätevedet Lehijärveen asti – ranta-asukas suivaantui: "Ajatus siitä, että vedessä on sitä itseään, puistattaa"

Vesilaitosten jätevesiverkostoissa tapahtuu vuosittain satoja ylivuotoja. Ilmaston muuttuessa säähäiriöt lisääntyvät ja riskit jätevesien ylivuotoihin kasvavat.

viemäriverkot
Jyrätien jätevesivuoto
Hämeenlinnan Jyrätiellä pääsi tammikuun lopulla maastoon 650 000 litraa ulosteperäistä jätevettä. Osa siitä kulkeutui Hattulan Lehijärveen saakka.Timo Leponiemi / Yle

Hämeenlinnan Jyrätiellä viettoviemäri hajosi tammikuun lopulla. HS-Vedellä vuoto havaittiin pari päivää myöhemmin, kun maastoon oli päässyt jo 650 000 litraa ulosteperäistä jätevettä. Huonoksi onneksi samaan aikaan lämpötila nousi selvästi plussalle ja satoi vettä. Jätevettä pääsi läheisen ojan kautta seitsemän kilometrin päässä sijaitsevaan Hattulan Lehijärveen.

Ulosteperäisen jäteveden pääsy näkyy Lehijärvessä kohonneina suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksina. Hämeenlinnan viranomaispalvelut onkin ohjeistanut välttämään veden käyttöä.

Ranta-asukasta kouraisee syvältä

Lehijärven rannalla parikymmentä vuotta asunut Ismo Hyvärinen on masentunut järven saamasta ylimääräisestä kuormituksesta.

– Joka kerta, kun katselen järvelle, se kouraisee syvältä. Kun näin hieno paikka saa tällaisen ison jätevesilastin, sitä jää miettimään, että toipuuko järvi tästä.

Lehijärven ranta-asukas Ismo Hyvärinen
Ismo Hyvärinen on suivaantunut Lehijärven saamasta ylimääräisestä jätevesilastista.Ville Välimäki / Yle

Kun pilkkiavannosta ottaa lasillisen Lehijärven vettä, päällisin puolin vesi on kirkasta. Mutta juomavedeksi siitä ei ole.

– En suin surmin joisi sitä. Ajatus siitä, että vedessä on sitä itseään, puistattaa. Talvikalastuskin oli pakko lopettaa.

Viemäririkkoja ja pumppuvikoja

Viettoviemärin hajoaminen on harvinaisempaa kuin pumppaamoon tullut häiriö. Se on hankalampi havaita, sillä pumppaamoiden toimintaa seurataan 24/7. Viemärilinjaan tullutta vuotoa on vaikeampi havaita, sillä putkilinjoja ei pystytä valvomaan. HS-Vedelläkin viemärilinjoja on tuhat kilometriä.

HS-Veden toimialueella on kaikkiaan yli 300 jätevesipumppaamoa ja niistä reilut 200 Hämeenlinnan kaupungin alueella.

HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto
HS-Vedellä on yli 300 jätevedenpumppaamoa, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jukka Meriluoto.Timo Leponiemi / Yle

– Meillä on jätevesipumppaamoissa pinnan mittaukset. Mittaukset on yhdistetty meidän automaatiojärjestelmään. Siellä on hälytysrajat. Jos pinta nousee tasolle, että ylivuoto uhkaa, päivystäjä saa hälytyksen ja arvioi torjuntatoimet, kertoo HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto.

Normaaliin työaikaan HS-Veden pumppaamoja valvoo pumppaamoinsinööri ja kuusi pumppaamoita huoltavaa asentajaa. Yöaikaan tilannetta seuraa kolme päivystäjää. Päivystäjien toimialue ulottuu Lammilta aina Kylmäkoskelle saakka.

– Haastavimpia ovat tilanteet, joissa pumppaamoille tulee paljon sadevesiä. Silloin hälytyksiä tulee monesta paikasta. Onneksi vain harvat niistä johtavat lopulta ylivuotoihin, toteaa Meriluoto.

Ongelmat usein paikallisia

Pumppaamoiden kautta kulkevat vesimäärät mitataan ja sen perusteella voidaan häiriötilanteissa myös arvioida, paljonko jätevettä on vuotanut yli. Jäteveden kokonaismäärään verrattuna ylivuotojen osuus on pieni ja se on huomioitu pumppaamoiden ympäristöluvissa, toteaa ryhmäpäällikkö Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Monesti jätevesien ylivuodoista tulevat ongelmat ovat paikallisia, kun vettä virtaa rannoille tai kaduille, sanoo Laitinen.

Lehijärven vettä lasissa
Yleensä jätevesivuodon ongelmat jäävät paikallisiksi. Se ei lohduta, jos jäteveden mukana omaan lähivesistöön on päässyt ulosteperäisiä bakteereja.Ville Välimäki / Yle

Joskus viemärijätevesistä koituneet ongelmat nousevat isoihin otsikoihin, kuten Nousiaisissa ja Nokialla.

Laitinen kehottaa vesilaitoksia kiinnittämään huomiota korjausvelan hoitamiseen. HS-Veden ohjelmassa on saneerata vuosittain kymmenkunta pumppaamoa.

Rankkasateet ja hulevedet tuovat lisäkuormaa

Pumppaamoiden kuormaa lisää monilla paikkakunnilla se, että sadevedet johdetaan edelleen likavesiviemäreihin ja sitä kautta ne lisäävät puhdistamoille tulevaa puhdistettavan veden määrää. Kun vettä tulee pumppaamoille paljon, pumput käyvät yhtäsoittoa.

– Jos tulee käyttöhäiriö tai tukos pumppuihin, syntyy riski ylivuotoihin. Toinen iso syy ylivuotoihin on pumppaamolla sattuva sähkökatkos, joka katkaisee pumppujen toiminnan.

HS-Vesi raportoi Ely-keskukselle kaikki kymmenen kuution ja sitä isommat ylivuodot. Vuosittain niitä sattuu parikymmentä. Toimitusjohtaja Jukka Meriluoto arvelee, ettei kaikissa vesilaitoksissa raportointia tehdä näin tarkasti.

Ilmastonmuutos kasvattaa riskiä

Ilmastonmuutos lisää riskiä yllättäviin sateisiin ja varsinkin äkillisiin lumien sulamisiin talvikaudella. Seurauksena jätevedenpumppaamoille voi tulla isompia kuormituksia.

– Jos hulevesien määrää viemäreissä ei saada vähennettyä, se tulee olemaan riski pumppaamoille, sanoo Meriluoto.

– Me tietysti pyrimme siihen, että vuotoja tulisi mahdollisimman vähän – ja jos sattuu, että me saataisiin ne mahdollisimman nopeasti hallintaan. Mutta en usko, että missään päin maailmaa päästään tilanteeseen, ettei vuotoja satu.

Lehijärven rantaa
Lehijärven lumi- ja jääpeite kätkee alleen jätevesivuodossa järveen päässeitä bakteereja.Ville Välimäki / Yle

– Totta kai meitä harmittaa, että Lehijärvelle on päässyt meidän takiamme ulosteperäistä saastumista, HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto pahoittelee ja lupaa keskustelutilaisuutta Lehijärven suojeluyhdistyksen kanssa.