10 suurinta yritystä elättävät Suomea – Metsäjätit, kauppa ja pankit määräävät talouden tahdin

Suomessa kansantalous nojaa vahvasti kymmenen suurimman yrityksen menestykseen. Niiden osuus on Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan 7 prosenttia bruttokansantuotteesta.

talous
Stora Enson pääkonttorin katolla liehuu lippu.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen taloutta kannattelee edelleen kymmenen suurta, pääosin pörssiyritystä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Etla laskee parhaillaan kymmenen tärkeimmän yrityksen listaa, joka julkistetaan kevään aikana.

Yritykset ovat perinteisiltä aloilta; metsäteollisuudesta, pankkisektorilta ja kaupan alalta. Kymmenen kärki on pysynyt suunnilleen samana kuin vuonna 2015. Yritysten taloudellista jalanjälkeä on mitattu niiden kansantalouteen tuottamalla lisäarvolla.

Vanhat tutut pitävät kärkeä

Metsäyhtiöistä viime listauksessa oli mukana kolme: UPM, Stora Enso ja Metsä Group. Todennäköistä on, että ne ovat mukana uudellakin top 10 -listalla, sillä metsäjätit tekevät hyvää tulosta.

– Tällä hetkellä paperiteollisuudella on todella vahva asema Suomen kansantaloudessa. Toivottavasti myöskin näköpiirissä olevien investointien osalta tulevaisuudessa se myös kasvaa. Toisaalta myös kaupalla on vahva rooli, samoin pankit Nordea ja OP ovat vahvasti tällä listalla, sanoo johtava tuktija Timo Seppälä Etlasta.

Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.
Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.Yle

Vuonna 2015 Etlan kymmenen kärkiyhtiön listalla olivat Nokia, OP, Nordea Finland, UPM, Kesko, Metsä Group, Stora Enso, Neste, Supercell ja Elisa.

Katsotaan hieman tarkemmin, miten yrityksillä oikeastaan menee? Pääosin hyvin, kertovat tuoreimmat tulosluvut ja monelle omistajalle on luvassa aiempaa isommat osingot.

Kun Nokia oli vielä matkapuhelinyhtiö kukoistuksensa parhaina vuosina 2000-luvun alussa, sen osuus talouden panoksesta oli erittäin suuri; parhaina vuosina lähellä neljää prosenttia bruttokansantuotteesta. Nyt verkkoyhtiön merkitys kansantaloudelle ei ole yhtä suuri, mutta on edelleen merkittävä. Sen liikevoitto ylsi miljardiin euroon viime vuonna ilman kertaluonteisia eriä, ja tulos oli odotettua parempi.

Supercell edusti viime listalla ainoana uusia toimialoja. Edellisvuonna peliyhtiön liikevaihto ylsi yli kahteen miljardiin euroon. Siinä oli pudotusta viisi prosenttia. Tosin kannattavuudesta kertova käyttökate oli 917 miljoonaa, missä oli kymmenien miljoonien parannus vuodesta 2015.

Nykyään kiinalainen Tencent omistaa Supercellistä 74 prosenttia ostettuaan osuuden japanilaiselta Softbank-yritykseltä viime kesänä.

Kaupan alalta viime listalle mahtui vain Kesko, sillä S-ryhmän omistusrakenne on toisenlainen, joten ne eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Keskon liikevaihto kasvoi viime vuonna 10,6 miljardiin euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi lähelle 300 miljoonaa euroa.

Pankkiala on voimakkaassa muutoksessa, ja se on tuntunut kahden suurimman toimijan tuloksissa.

OP Ryhmän viime vuoden tulos ylitti miljardi euroa jo kolmatta vuotta peräkkäin, mutta tulos supistui edellisvuoden ennätystuloksesta 5 prosenttia. Pankkitoiminta kasvoi, mutta vahinkovakuutus supistui. OP panostaa voimakkaasti nykyliiketoiminann uudistamiseen pankkialan muutoksessa, joten kuluja on tullut lisää. OP ei ole pörssiyhtiö.

Finanssikonserni Nordean Suomen maakohtaista tulosta ei enää julkisteta, mutta Nordea konsernin liikevoitto viime vuonna painui 8 prosenttia edellisvuodesta. Kuluja supistetaan ja liiketoimintaa digitalisoidaan. Konsernissa on meneillään yt-neuvottelut mahdollisesti 420 henkilötyövuoden vähentämisestä. Yhtiökokous päättää ensi kuussa konsernin pääkonttorin siirtämisestä Suomeen, vaikka asiaa on pidetty jo lähes varmana.

Öljynjalostaja ja biopolttoaineiden tuottaja, pääosin valtio-omisteinen Neste kertoo tehneensä viime vuonna kaikkien aikojen suurimman vertailukelpoisen liikevoiton, 1,1 miljardia euroa. Yhtiön liikevaihto viime vuonna oli 13,2 miljardia euroa. Yhä suuremman osan tuloksesta tuo uusiutuva diesel.

Metsäyhtiöiden tulokset parantuneet ja investoinnit lisääntynet

Tänään Stora Enso kertoi odotetusti viime vuoden tuloksensa parantuneen. Liikevaihto kasvoi 2,5 prosenttia toissavuodesta hieman yli 10 miljardiin euroon.

Isot metsäyhtiöt investoivat Suomeen entistä enemmän, työllistävät ja käyttävät kotimaista raaka-ainetta sekä tuovat työtä alihankkijoille. Hyvänä esimerkkinä Metsä Groupin Äänekosken 1,2 miljardin biotuotetehdas.

Metsäteollisuuden toimitusjohtajan Timo Jaatisen mukaan koko toimialan viime vuoden investoinnit ylsivät noin miljardiin euroon.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Jaatisen tiedotteen mukaan erityisesti Kiinan vahva kysyntä kasvatti metsäteollisuuden tuotantoa viime vuonna. Lisäksi kysyntään heijastui nopea rakentamisen tahti Euroopassa.

Toisaalta myös metsäalan ulkomaiset investoinnit ovat lisääntyneet, koska suuryritykset elävät kansainvälisessä kilpailussa ja etsivät kokonaisarvioissaan mahdollisimman tuottavia olosuhteita sijoitetulla pääomalle.

Uruguay vielä viimeistä silausta vaille

UPM:n toisen miljardiluokan sellutehtaan rakentaminen Uruguayhin on vielä lopullista sinettiä vaille. Sillä on jo yksi sellutehdas Uruguayssa, Fray Bentosissa Argentiinan vastaisella rajalla. Sellutehdas toimii verovapaalla alueella. UPM ei ole kertonut investoinnin arvoa, mutta lehtitietojen mukaan kyse on noin 4 miljardin dollarin sijoituksesta. Se olisi yksi Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurimmista investoinneista.

Myös Stora Ensolla on tehdas Uruguayssa, toisaalta se on luopunut sellutehtaan rakentamisesta Kiinaan kannattavuussyistä.

Investointeja voi tarkastella myös sen perusteella, miten yritykset työllistävät eri maissa, eli henkilöstön määrällä.

UMP:llä on henkilöstöä noin 19 000, joista eniten, 7 350 työskentelee Suomessa, seuraavaksi eniten työtenkijöitä on Saksassa ja Kiinassa. Kuitenkin yhteenlaskettuna UPM:llä oli enemmän työntekijöitä ulkomailla kuin Suomessa, käy ilmi yhtiön vuoden 2016 tiedoista.

Stora Enson luvuista selviää, että työntekijöitä oli noin 26 000 ihmistä 35 maassa vuonna 2016. Eniten Suomessa, Ruotsissa ja Kiinassa. Yhteenlasketut määrät ulkomailla ovat kuitenkin suuremmat kuin Suomen osuus työntekijöistä. Metsä Groupilla on Suomessa noin 5 000 työntekijää, muissa maissa yhteensä noin 4 300 työntekijää.

Kenelle hyöty ulkomaisista investoinneista?

Suomen kannalta ulkomaisten investointien hyötyä voidaan katsoa siltä kannalta, mihin voittoja kotiutetaan. Etlan Seppälän mukaan Supercellistä muut voisivat ottaa oppia, se kun kotiuttaa kaikki voittonsa Suomeen.

– Jos paperiyhtiöt tekevät investointeja Uruguayhin, niin kyllä se hyödyntää Uruguayin kansantaloutta enemmän, johtuen osittain siitä, että me siirtohinnoitellaan näitä tuotteita ja voittoja, ja kotiutetaan voittoja muualle kuin Suomeen, sanoo Seppälä.

Siirtohinnoittelu tarkoittaa tavaroiden, palveluiden ja vaikka rahoituksen (kuten lainojen) hinnoittelua saman konsernin sisällä. Siirtohinnoittelun osuudesta maailmankaupassa on vaihtelevia arvioita; valtioneuvoston muutaman vuoden takainen arvio oli noin 60 prosenttia.