Kaikki talviolympialaisista!

"Yksinäisyys olisi paha lisä koulustressiin" – koulu voi vahvistaa lukiolaisten jaksamista yksinkertaisella konstilla

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille voidaan laatia sellaiset lukujärjestykset, että lukiolaiset saavat opiskella ensimmäiset viikot saman ryhmän kanssa.

lukio
Kuopion Lyseon opiskelijoita koulun portaikossa.
Lyseon lukion opiskelija Eevi Pajala (vas).Matti Myller / Yle

Lukioon tullessa pitää hankkia uudet kaverit, sanoo kuopiolainen Eevi Pajala. Kuopion Lyseon lukiossa toista vuotta opiskelevan Pajalan mielestä ero peruskoulun ja lukion välillä on selkeä. Lukiossa työmäärä kasvaa ja koko ympäristö on uusi.

Mielessä voi olla yhtä aikaa monia kysymyksiä: kenen kanssa voi jutella, mille kurssille kannattaa mennä, millaisia opettajat ovat ja miten saa kavereita.

– Samoilla kursseilla ryhmätöissä ja paritöissä tulee juteltua ja samalla tutustuu muihin, Pajala toteaa.

Lukioissa onkin huomattu hyvien kavereiden olevan nuorelle paras tukiverkosto. Tätä tukemaan on kuopiolaissa lukioissa ryhdytty tekemään ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille sellaiset lukujärjestykset, että he voivat opiskella ensimmäiset viikot saman ryhmän kanssa.

Kuopion Lyseon opiskelijoita luokassa.
Lukiolainen Eevi Pajala ja kolme huomiota lukiosta.

Luokaton lukio ottaa askeleita taaksepäin

Kuopion Lyseon lukiossa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat opiskelevat ensimmäisiä pakollisia kurssejaan samoissa perusryhmissä ensi syksystä alkaen.

– Suunnitelmissa on tehdä lukujärjestykset tämän mallin mukaisesti kahden, jopa kolmen ensimmäisen jakson ajan. Tämä onnistuu etenkin sellaisissa aineissa, joissa edetään nopeasti, kuten matematiikassa, kertoo Kuopion kaupungin vs. lukio-opetuspäällikkö Samuli Laitinen, joka palaa Lyseon lukion rehtoriksi maaliskuun alusta.

Tämän lisäksi opiskelijoille jää vielä mahdollisuus valita muita haluamiaan kursseja jaksoihin.

Ykkösillä pitäisi olla jatkossa joka jaksossa yksi sellainen iltapäivä, että ryhmän jäsenet tutustuisivat toisiinsa.

Emilia Rantala

Kuopion Kallaveden lukiossa ensimmäisen vuosikurssin ensimmäinen jakso on räätälöity aina valmiiksi lukion aloittaville oppilaille.

– Tämä helpottaa lukion aloittavan nuoren kesää, koska ensimmäisen jakson aikana valitaan loput lukuvuoden jaksojen kurssit. Samalla kaikki oppivat tuntemaan toisensa, kertoo opinto-ohjaaja Timo Piirainen.

Tekemättä jääneet tehtävät painavat mieltä

Yhteinen lukujärjestys saa kannatusta Kallaveden lukion toisen vuosikurssin opiskelija Akseli Koskelalta.

– Se on todella hyvä juttu, koska siinä syntyy oma porukka. Ainakin omalla kohdalla silloin syntynyt porukka on säilynyt koossa koko lukion ajan, kertoo Koskela.

Akseli Koskela
Akseli Koskela on Kuopion Kallaveden lukion toisen vuosikurssin opiskelija.Matti Myller / Yle

Kallaveden lukion kolmannen vuosikurssin opiskelija Emilia Rantala on sitä mieltä, että lukion aloittavien nuorten ryhmäyttämistä pitäisi jatkaa koko lukuvuoden ajan.

– Ykkösillä pitäisi olla jatkossa joka jaksossa yksi sellainen iltapäivä, että ryhmän jäsenet tutustuisivat toisiinsa, Rantala toivoo.

Akseli Koskela kertoo tekevänsä paljon töitä sen eteen, että saa koulutehtävät valmiiksi aikataulussa. Onneksi kavereiden kanssa voi opiskella ja viettää myös vapaa-aikaa.

– Yksinäisyys olisi paha lisä koulustressiin, hän myöntää.

Omaan jaksamiseen voi toki vaikuttaa myös karsimalla pois turhia kursseja. Koskela kertoo väsyneensä ensimmäisen lukiovuoden aikana runsaan kurssimäärän ja pitkien koulupäivien vuoksi.

– Sen päälle läksyt, joiden tekemiseen saattaa kulua aikaa neljä tuntia. Silloin aivot tekee töitä koko ajan ihan liikaa, Koskela toteaa.

Koskelan väsymistä lisäsi myös tunne siitä, kuinka kaoottisessa tilanteessa jäi aina jotain tekemättä. Sen seurauksena tekemättä jääneet tehtävät pyörivät koko ajan mielessä.

Ajan hallinta on haasteellista

Lyseon lukiolainen Eevi Pajala toivoo myös koululta tukea jaksamiseen. Hän ehdottaa, että opiskelijoille voisi painottaa enemmän sitä, miten oman elämän aikatauluttaminen helpottaa opiskelemista. Pajala itse osaa käyttää kalenteria ja on huomannut, kuinka paljon ajankäytön suunnitteleminen auttaa hallitsemaan stressiä.

– Olen aika organisoitunut ihminen ja käytän kalenteria ihan joka päivä, Pajala kertoo.

Opettajat voisivat antaa apuaan myös koulun muissa työtehtävissä kuin kokeissa. Pajala ehdottaa läksypiirejä, joissa asioita voitaisiin katsoa yhdessä läpi.

– Koulussa sanotaan, että tehkää tämä ja sitten se palautetaan. Minun mielestä niissä voisi antaa enemmän apua. Jos tehtävän tekeminen ei onnistu, voisivat oppilaat käydä kysymässä neuvoja sovittuun aikaan, Pajala pohdiskelee.

Kuopion Lyseon lukion opiskelijoita koulun portaikossa.
Matti Myller / Yle

Oppilashuoltoon tarvitaan lisää satsausta

Lukiolaisten yhteydenottojen määrä on Kuopion psykologi- ja kuraattoripalveluiden mukaan lisääntynyt viime vuosina. Sen vuoksi esimerkiksi koulukuraattoreiden tekemä työ on painottunut yksilötyöhön ja he eivät ehdi tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Myös opiskelijamäärät jokaista työntekijää kohti ovat suuria, joten yhteisöllistä työtä oppilaitoksissa ei juurikaan ehditä tekemään.

Tuoreen kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan kuopiolaisista lukiolaisista noin 14 prosenttia kokee koulu-uupumusta. Lähes 30 prosenttia opiskelijoista on sitä mieltä, että opettajat odottavat liikaa opiskelijoilta.

Tämä on huomattu myös psykologi- ja kuraattoripalveluissa, joissa pidetään tärkeänä koulu-uupumuksen huomioimista oppilaitosten toimintakulttuureissa.Valtakunnallisesti koulu-uupumusta ja sen ehkäisemistä olisi syytä tarkastella kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta. Nuorten kertomuksissa stressi ja paine ulottuvat kaikille elämän osa-alueille ja sisäisissä kokemuksissa ne saavat aikaan jopa elämänhalun menettämistä.

"Ryhmäytyminenkin onnistuisi paremmin, kun se ei lähtisi liikkeelle ylhäältä annettuna"

Opinto-ohjaaja Timo Piirainen toivoo, että tulevaisuudessa sama opettaja opettaisi mahdollisimman pitkään yhtä ryhmää. Nyt tilanne on sellainen, että opettaja saattaa vaihtua joka kurssilla. Lukiossa toteutetaan nykyään myös paljon erilaisia projekteja. Piirainen toivoo, että opiskelijat saataisiin niihin mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

– Ryhmäytyminenkin onnistuisi paremmin, kun se ei lähtisi liikkeelle ylhäältä annettuna.

Akseli Koskelan mielestä koulun antaman tuen määrä on kasvanut jo hänen lukioaikana ja oppilaat pystyvät vaikuttamaan enemmän omiin asioihinsa.

– Jos joku kurssi tuntuu pahalta sen voi aina jättää kesken eikä kukaan tule huomauttamaan että nyt vedät liian löysästi, sanoo tutorina toimiva Koskela ja kehuu Kallaveden lukion opinto-ohjaajia.

Aiheesta lisää Abitreenit-sivustolla.