Seksimatkakirjan kirjoittaja: ”Thaimaa on valtionkokoinen bordelli” – Pitäisikö seksiturismia ymmärtää?

Seksiturismi herättää voimakkaita tunteita. Se on helppo tuomita köyhien ihmisten hyväksikäyttönä. Tuore suomalainen kirja haastaa ajattelemaan asiaa uudella tavalla.

seksiturismi
Kuvitusta seksiturismi -juttuun.
Päivi ja Santeri Kannisto

”Elämä Thaimaassa on helppoa ja halpaa. Elämällä yksinkertaisesti pärjää 20 000 bahtilla (reilut 500 euroa) kuukaudessa. Kun päälle lisätään loputtomat mahdollisuudet tapailla nuoria ja nättejä tyttöjä, on maan vetovoima taattu.” (Päivi ja Santeri Kannisto: Kuuma loma)

Seksiturismin ajatteleminen herättää todennäköisesti useimmissa ihmisissä inhoa. Se tuntuu olevan monella tavalla täysin väärin. Köyhien naisten, tyttöjen ja poikien törkeää hyväksikäyttöä. Heikossa asemassa olevien kanssaihmisten alentamista pelkiksi fyysisten tarpeiden tyydyttäjiksi.

Pitääkö seksiturismia edes yrittää ymmärtää? Kyllä, vastaavat työelämän oravanpyörästä pois hypänneet Päivi ja Santeri Kannisto uudessa kirjassaan.

Vuosikausia maailmalla reissanneet nykyajan nomadit ovat törmänneet seksimatkailun moniin puoliin. Kohtaamiset seksibisneksessä mukana olevien ihmisten kanssa ovat saaneet heidät ajattelemaan asiaa monipuolisemmin kuin mustavalkoisena hyvä-paha-asetelmana.

– Vaikka yhteiskunnan tasolla voidaan puhua köyhien maiden ja ihmisten hyväksikäytöstä, yksilötasolla asetelma voi kääntyä päinvastaiseksi: seksituristi tuleekin höynäytetyksi. Esimerkiksi jotkut länsimaiset eläkkeelle jääneet miehet ja naiset ovat menettäneet elinikäiset säästönsä seksityöläiselle, Kannistot kertovat sähköpostitse Zimbabwesta.

Naisten seksimatkailu piilotetaan lomaromanssiksi

Niin, naiset. Hekin ovat seksin ostajia, mutta pitävät siitä vielä matalampaa profiilia kuin miehet. Lisäksi naisten seksimatkailu verhotaan usein lomaromanssiksi, joka on helpompi hyväksyä kuin suoraviivainen seksin ostaminen.

Naisten romanssiturismi syntyi 1960-luvulla. Rantapojiksi, gigoloiksi tai bumstereiksi kutsunut miehet saavat naisten kanssa kaksi kärpästä yhdellä iskulla, rahaa ja seksiä.

Onko naisten seksimatkailu sitten hyväksyttävämpää kuin miesten? Asetelma on ainakin hyvin erilainen kuin miehen ostaessa seksiä naiselta.

Kirjan mukaan naisseksiturismi ei ole ihmiskauppaa tai orjuutta, eivätkä naiset yleensä jahtaa alaikäisiä. Maksulliset miehet ovat useimmiten hyväkuntoisia, joten he eivät ole myöskään fyysisesti alakynnessä.

Kuvitusta seksiturismi -juttuun.
Päivi ja Santeri Kannisto

Myös seksityöläinen voi käyttää valtaa

Kannistojen mukaan seksityöläiset eivät suinkaan aina ole avuttomia hyväksikäytettyjä.

– Valta-asetelma on seksiturismissa harvoin pysyvä eikä koskaan yksioikoinen. Molemmat osapuolet voivat käyttää toisiaan hyväksi ja tulla välillä itse hyväksikäytetyiksi.

Jos maksullinen seksisuhde johtaa jonkinlaiseen parisuhteeseen, asetelma muuttuu entisestään varsinkin asuinmaan mukaan.

– Seksityöläiset ovat kotimaassa etulyöntiasemassa. Monissa maissa poliisi ja lainsäädäntö ovat heidän puolellaan, vaikka maksullinen seksi olisikin maassa laitonta kuten Thaimaassa. Seksituristit puolestaan ovat vahvemmilla kotimaassaan.

Kiistämätön tosiasia on, että seksibisnes on tuottavaa. Santeri Kannisto kuvailee Thaimaata ”valtionkokoiseksi bordelliksi”. Hyvää tulolähdettä ei haluta liikaa suitsia.

Jotkut Thaimaata tutkineet tutkijat pitävät seksiturismia välttämättömänä pahana kehityksen tiellä. Seksiturismi lisää kouluttamattomien työllisyyttä ja torjuu köyhyyttä.

Saako maksullisesta seksistä iloita?

Kannistot eivät kiellä seksiturismin varjopuolia, mutta haluavat muistuttaa, että seksimatkailu voi olla myös iloinen asia. Monet seksituristit ovat tavallisia ihmisiä, jotka toteuttavat piilossa pitämiään tarpeita ja unelmia.

– Yksinäiset saavat seuraa ja palveluntarjoajat asiakkaita.

Pakollinen kysymys kuitenkin on, eikö ole moraalisesti väärin ostaa seksiä ihmisiltä, jotka ovat ostajaa selvästi köyhempiä? Kannistotkin muistuttavat, että vaikka seksituristit uskottelevat ostamiensa tyttöjen pitävän työstään, osa vaihtaisi mielellään ammattia, jos pääsisi muilla keinoin samoille ansioille.

Seksityöläisten asemasta kiistellään myös tutkijoiden parissa. Osa tutkijoista pitää maksullista seksiä aina alentavana ja epämiellyttävänä.

Toiset tutkijat muistuttavat, että seksityöläisten motiivit työhönsä vaihtelevat. Joku pitää työstään, toinen valitsee sen mieluummin kuin raskaan tehdastyön, joku muu puolestaan tienaa elantonsa kehollaan kun muutakaan vaihtoehtoa ei ole.

Kuvitusta seksiturismi -juttuun.
Päivi ja Santeri Kannisto

Seksimatkailun tyrmääminen ei auta ketään

Pitäisikö seksimatkailuun siis suhtautua neutraalimmin? Jopa ymmärtää sitä?

Yksinkertaista ratkaisua ei ole. Kannistot toivovat kirjan lukijoiden katsovan peiliin ja miettimään omia ennakkoluulojaan ilman toisten tuomitsemista.

– Mustavalkoinen ajattelu ja stereotypiat ruokkivat toiseuden pelkoa ja vihaa. Kukaan meistä ei ole niin täydellinen ja eheä kuin haluaisi uskotella itselleen. Maailma muuttuu paremmaksi itseä muuttamalla.

_Zimbabwessa parhaillaan matkustavien Kannistojen haastattelu toteutettiin sähköpostitse. _

Jutun lähteenä on käytetty Päivi ja Santeri Kanniston kirjaa Kuuma loma – Kuinka seksiturismi liikuttaa rahaa, tunteita ja ihmisiä. Atena Kustannus 2018. Kirja ilmestyy 14.2.