1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Syyria

Syyrian sitkeä sota on usean konfliktin vyyhti – Syntyykö uusi Somalia?

Hallituksen joukot ovat päässeet niskan päälle, mutta tarkkailijat uskovat sen saavuttavan korkeintaan epätäydellisen ja tuskaisan voiton.

Pakolaisia Kalbeedissa Syyrian ja Turkin rajan lähellä. Kuva: Zein Alrifaii / EPA-EFE

Lähes kahdeksan vuotta verisiä taisteluja, joissa on kuollut lähes puoli miljoonaa ihmistä ja puolet maan väestöstä on paennut (siirryt toiseen palveluun) kotoaan.

Syyrian sota alkoi arabikevään vanavedessä, kansannousuna presidentti Bashar al-Assadin itsevaltaista hallintoa vastaan. Vuosien sotiminen ei ole syrjäyttänyt al-Assadia eikä al-Assad ole kukistanut kapinaa, vaan sota on käynyt yhä monimutkaisemmaksi konfliktien vyyhdeksi.

Sotaan on sotkeutunut lukuisia osapuolia, syyrialaisryhmiä ja ulkomaita. Niillä on osin kilpailevia ja osin päällekkäisiä intressejä.

Syyrian sodan sitkeyttä selittääkin osaltaan sen monimutkaisuus, sanoo The New York Times -lehti. (siirryt toiseen palveluun) Käynnissä on kolme merkittävää toisiaan risteävää konfliktia. Jokaisella näistä konflikteista on oma logiikkansa, joka pitkittää taisteluja.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Syyrian hallituksen voittojen ja äärijärjestö Isisin tappioiden myötä sota ei riehu enää yhtä laajasti kuin kiivaimpina aikoina. Tarkkailijat eivät silti usko, että luvassa olisi pikainen rauha, saati kattava poliittinen ratkaisu.

Ja niin kauan kuin ei ole poliittista ratkaisua, väkivalta jatkuu, sanovat muun muassa uutiskanava al-Jazeeran haastattelemat (siirryt toiseen palveluun) asiantuntijat.

1. Arabikeväästä jäljellä murusia

Syyrian konflikti alkoi maaliskuussa 2011, kun eri puolilla maata alettiin osoittaa mieltä al-Assadin hallintoa vastaan. Hallitus vastasi protesteihin joillakin myönnytyksillä, mutta myös väkivallalla.

Opposition tyytymättömyys alkoi kanavoitua aseellisiksi yhteenotoiksi ja loppukesään mennessä maassa oli puhjennut sisällissota.

Kapinallisjoukot eivät kuitenkaan olleet yhtenäisiä, niillä ei ole ollut yhteistä johtoa eikä vahvaa ulkomaista tukea. Kapinalliset ovat vähitelleen jääneet alakynteen sodassa hallitusta vastaan. Hallituksen joukot ovat onnistuneet häätämään ne muutamalle irralliselle alueelle.

Hallituksen ote vahvistui, kun se sai syksyllä 2015 avukseen Venäjän ja pian myös Iranin joukkoja. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja al-Assad ehtivät viime vuonna jopa julistaa, että sotatoimet Syyriassa ovat päättymässä.

Lisäksi Isisin ja muiden ääri-islamilaisten ryhmien nousu on auttanut Syyrian hallitusta muokkaamaan mielikuvaa sodasta terrorismin vastaisena taisteluna, kun alkuperäinen kuva oli kansannousu hallitusta vastaan, al-Jazeera toteaa.

The New York Timesin mukaan al-Assadin joukot ovat kuitenkin liian nääntyneitä ottaakseen koko maan haltuunsa ja pitääkseen sen hallussaan.

Hallituksen parin viime vuoden aikana saavuttamista voitoista suurin osa ei ole armeijan ansiota, vaan sen tukijoiden Libanonin Hizbollah-järjestön, Iranin ja Venäjän joukkojen sekä yksityisten syyrialaisjoukkojen, sanoo Kalifornian yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori James Gelvin al Jazeeralle.

2. Isisin kalifaatti kutistuu

Ääri-islamilainen Isis-järjestö julisti voimansa tunnossa vuonna 2014 islamilaisen kalifaatin Irakissa ja Syyriassa valtaamilleen alueille.

Isis hallitsi enimmillään jopa puolta Syyriasta ja raaoista otteistaan tunnetun terroristijärjestön uhka sai myös Yhdysvallat liittolaisineen aloittamaan ilmaiskut Syyriassa. Vuotta myöhemmin omat iskunsa aloitti Venäjä.

Yhdysvaltain armeija kertoo, että yli sata presidentti Bashar al-Assadia tukenutta taistelijaa kuoli Yhdysvaltain ilmaiskussa keskiviikkona. Yhdysvaltain mukaan kysed oli itsepuolustuksesta, sillä joukot olivat hyökänneet Yhdysvaltain johtaman liittouman joukkoja vastaan. Kuva: Colton Elliot / US Air Force / EPA-EFE

Yhdysvaltain tukemat kurdijoukot ja Venäjän tukemat hallituksen joukot ovat sittemmin onnistuneet häätämään Isisin valtaosasta alueita. Isis on menettänyt tärkeimmät alueensa, muun muassa pääkaupunkinaan toimineen Raqqan. Se tekee vielä vastarintaa Deir Ezzorin maakunnassa Itä-Syyriassa lähellä Irakin rajaa sekä Haman alueella.

Tämä ei kuitenkaan tarkkailijoiden mukaan tarkoita sitä, että Isis olisi luovuttamassa. Se on palannut juurilleen piilopaikoistaan iskuja tekeväksi kapinallisjoukoksi, The New York Times toteaa.

3. Kurditkaan eivät saa hallita rauhassa

Kapinallisjoukoista menestyksekkäimpiä ovat olleet kurdit, joiden hallussa on suuri alue Koillis-Syyriassa ja pienempi luoteessa. Kurdit ovat taistelleet onnistuneesti Isisiä vastaan Yhdysvaltain tukemina.

Turkkilaisjoukkoja ylittämässä Syyrian rajaa. Kuva: Sedat Suna / EPA

Naapurimaalle Turkille on kuitenkin ongelma, että kurdit valvovat lähes kokonaan Syyrian Turkin-vastaista rajaa.

Turkki on käynyt pitkää sotaa omia kurdikapinallisiaan vastaan, ja se pelkää kurdien vaikutusvaltaa rajan takana. Tammikuussa maa aloitti hyökkäyksen Syyrian kurdeja vastaan Afrinin alueella.

Turkin mielestä Syyriassa hallitsee itse asiassa sama kurdijärjestö, PKK, joka kapinoi Turkissa hallitusta vastaan.

Monimutkaisemmaksi tilanteen tekee se, että Yhdysvallat on tukenut kurdeja, kun taas Turkki on sen Nato-liittolainen. Samaten Venäjä on tukenut kurdeja ja tehnyt yhteistyötä Turkin kanssa, Newsweek -lehti toteaa. (siirryt toiseen palveluun)

Yhdysvaltain johtama liittouma sanoo Newsweekille, että jännityksen lisääntyminen Pohjois-Syyriassa häiritsee pyrkimyksiä kukistaa Isis ja Isis voi käyttää tilannetta hyväkseen.

Ilman Turkin hyökkäystäkin kurdien hallitseman alueen tulevaisuus olisi epävarma. Al-Assad ei välttämättä hyväksyisi kurdien valtaa pitkällä aikavälillä, ja kurdit tuskin voisivat hallita niillä alueilla, joissa enemmistönä ovat arabit.

4. "Hidas ja tuskallinen voitto"

Al-Jazeeran haastattelema The Century Foundation -tutkimuslaitoksen (siirryt toiseen palveluun) edustaja Aron Lund uskoo, että ilman poliittista ratkaisua väkivalta Syyriassa jatkuu vuosia huolimatta kapinallisryhmien ahdingosta.

– Syyrian hallitus näyttää olevan voittamassa, mutta hitaalla, tuskallisella, epätäydellisellä tavalla. Laajat alueet tulevat olemaan pitkään Damaskoksen hallinnan ulkopuolella, ja väkivalta voi jatkua vuosia, Lund arvioi.

Erilaiset rauhanprosessit voivat hänen mukaansa hillitä väkivaltaisuuksia, mutta aitoa poliittista muutosta ei ole neuvottelupöydällä.

Viime keväänä Syyrian hallitusta tukevat Venäjä ja Iran sekä aseellista oppositiota tukeva Turkki sopivat turva-alueiden muodostamisesta neljälle alueelle Syyriaan.

Tarkoituksena oli lopettaa taistelut Idlibin maakunnassa, Itä-Ghoutassa, Pohjois-Homsissa ja maan eteläosassa, jotta alueet olisivat turvallisia siviileille. Sopimus ei ole kuitenkaan pitänyt maan eteläosaa lukuunottamatta.

Mediatietojen mukaan 75 ihmistä kuoli perjantaina Doumassa Itä-Ghoutassa hallitusta tukevien joukkojen hyökkäyksessä. Kuva: Mohammed Badra / EPA-EFE

Esimerkiksi pääkaupungin Damaskoksen itäpuolella sijaitsevassa Itä-Ghoutassa on viime päivinä koettu verisimmät hetket sitten vuoden 2015, sanoo Syyrian sotaa tarkkaileva The Syrian Observatory for Human Rights. (siirryt toiseen palveluun)

Vapaa Syyrian armeija -kapinallisryhmän hallitsemalla alueella on kuollut viime päivinä yli 220 ihmistä Syyrian hallituksen ilmaiskuissa, järjestö sanoo.

5. Toinen Somalia?

Rauhanneuvotteluja on käyty sekä YK:n vetäminä että Venäjän johdolla, mutta poliittinen sopu on kaukana. Suurin kiista on siitä, mistä sisällissota alkoikin: al-Assadin asemasta.

Oppositio vaatii, että al-Assadin on väistyttävä. Hallitus ei tähän suostu.

YK:n ja Arabiliiton Syyria-lähettiläs Lakhdar Brahimi ennusti vuonna 2012, (siirryt toiseen palveluun) että Syyriasta voi tulla Somalian kaltainen romahtanut valtio. Somaliassa ei ole ollut koko maata tehokkaasti johtavaa keskushallitusta vuoden 1991 jälkeen ja kilpailevat joukot taistelevat vallasta.

Professori Gelvin sanoo al Jazeeralle, että hän uskoo Brahimin oleen oikeassa.

– Kuten Somaliallakin, myös Syyrialla tulee olemaan kansainvälisesti tunnustettu hallitus ja pysyvä edustus YK:ssa. Hallitus on vallassa, mutta ei hallitse koko maata, hän ennustaa.

Lue myös:

Kurdialue oli Syyrian harvinainen menestystarina, mutta nyt sitä moukaroi Turkin hyökkäys – Kurdijohtaja Ylelle: "Turkki etsii tekosyitä hyökätäkseen"