Kaikki talviolympialaisista!

Norja on sähköautoilun mallimaa, ja myöntää ennätysmäärän öljyn etsintälupia

Öljyn kallistuminen ja vanhojen esiintymien hiipuminen saavat öljy-yhtiöt liikkeelle, kertoo oheinen Kova talous -video.

öljy
Kova talous
Kova talous

Norjaa pidetään kansainvälisesti edistyksellisenä sähköautomaana. Arvio voi hyvin pitää paikkansa, mutta energiapolitiikan arki on toista maata: Fossiilisen öljyn etsintä Norjan merialueilla kiihtyy.

Maan öljy- ja energiaministeriö tiedotti (siirryt toiseen palveluun)hiljattain myöntäneensä ennätysmäärän öljyn etsintälupia Norjan mannerjalustan alueelle.

Etsintälupia myönnettiin kaikkiaan 75 kappaletta. Viime vuonna määrä oli 56, eli kasvua kertyi 34 prosenttia.

Nordea Marketsin johtava öljyanalyytikko Thina Saltvedt kertoo Ylelle, että lupamäärän kasvun taustalla on kolme perussyytä.

Ensinnäkin etsintöihin kannustaa raakaöljyn kallistuminen. Brent-laadun hinta on 65 dollarin kieppeillä. Nousua viime kesän pohjalukemista on kertynyt 45 prosenttia.

Toinen syy piilee siinä, että öljy-yhtiöiden on suorastaan pakko etsiä uusia porauskohteita.

– Öljyesiintymät perinteisellä tuotantoalueella Stavangerin länsirannikolla ovat hiipumassa. Yhtiöt ponnistelevat löytääkseen uusia alueita poraukseen, Saltvedt sanoo Ylelle puhelimitse Oslosta.

Kolmas tekijä on Norjan hallitus, joka on avannut öljy-yhtiöille uusia alueita etsintöjä varten.

Pohjoinen houkuttaa öljyfirmoja

Öljyvirasto Oljedirektoratet kertoo verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun), että etsintäluvista 45 oli Pohjanmerelle, 22 Norjanmerelle ja kahdeksan pohjoiseen Barentsinmerelle.

Lupia myönnettiin yhteensä 34 norjalaiselle ja ulkomaiselle yritykselle. Valtaosan sai odotetusti Statoil, josta Norjan valtio omistaa enemmistön.

Saltvedtin mukaan öljy-yhtiöiden mielenkiinto kohdistuu ennen kaikkea pohjoiseen, Barentsinmerelle.

– Venäjän rajan lähellä sijaitseva alue oli suljettu vuosikymmeniä. Nyt se on avautumassa uusille etsinnöille, hän kertoo.

Norjan öljyvirasto arvioi viime vuonna, että Barentsinmeren öljy- ja kaasuvarannot ovat kaksi kertaa luultua suuremmat.

Tämä on herättänyt kansainvälisesti huolta, sillä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vaativat, että fossiilisten polttoaineiden käyttö loppuisi läntisissä teollisuusmaissa vuosisadan puolivälin tienoilla.

Ympäristöjärjestöt haastoivat hiljattain Norjan valtion oikeuteen arktisesta öljyntuotannosta. Juttu kuitenkin kääntyi valtion voitoksi.

Norjalainen tuomioistuin linjasi tammikuussa (siirryt toiseen palveluun), että valtion öljy- ja kaasusuunnitelmat olivat hyväksyttäviä.

Arktinen öljy kysymysmerkki

Oma kysymyksensä on, kuinka kannattavaa öljyn poraaminen arktisella alueella on. Aiemmin on arvioitu, että öljyn hinnan pitäisi olla 70 dollarin kieppeillä, että öljyn tuotanto hankalissa olosuhteissa kannattaisi.

Nordea Markets arvioi raakaöljyn keskihinnaksi tälle vuodelle 66 dollaria tynnyriltä. Öljyanalyytikko Thina Saltvedt on hyvin skeptinen arktisen öljynporaamisen kannattavuuden suhteen.

Tämä siitäkin huolimatta, että öljy-yhtiöt ovat saaneet painettua tuotantokustannuksia alas kulukuurin ja teknologian kehittymisen myötä.

– Arktisen öljynporaamisen yleinen hyväksyttävyys on hyvin vähäistä. En usko, että kovinkaan moni tutkittavista alueista tulee todella tuotantoon.

Saltvedt huomauttaa, että pelkästään Pohjanmerellä öljyesiintymän löytymisestä tuotannon aloittamiseen kestää kymmenisen vuotta. Olosuhteet Barentsinmerellä ovat tätä vaikeammat.

Saltvedt uskoo, että öljyn kysyntä kansainvälisesti taittuu vuoden 2030 tienoilla muun muassa sähköautojen yleistymisen vuoksi.