Taas uusi sote-yllätys: Uudistuksen rahoitus ei huomioi kaupunkien erilaisuutta

Kuntapäättäjien mukaan maakuntien ja kaupunkien sekava työnjako vaikeuttaa peruskuntien toiminnan suunnittelua ja rahoitusta.

rahoitus
Punahilkan päiväkodin pihalla leikkiviä lapsia
Päiväkodin pihalla touhua riittää.Viljam Kataja / Yle

Kuntapäättäjien hämmennys sote- ja maakuntauudistuksen tiimellyksessä ei näyttäisi viime aikoina vähentyneen.

Tänään päättyvässä Kuntaliiton talous- rahoitusfoorumissa esiin nostettiin muun muassa kaupunkien ja maakuntien epäselvä työnjako. Uudistuksen vaikutukset ovat monien mielestä yhä hämärän peitossa.

Jäljelle jäävissä peruskunnissa ollaan huolissaan myös kansalaisten palvelujen toimivuudesta.

– Moni asia on vielä auki ja se luo epävarmuutta, Varkauden talousjohtaja Helena Pitkänen sanoo.

Pitkäsen mukaan kuntalaisten pitää olla jatkossa varsin valveutuneita palvelujen käyttäjiä. Tunteita kuntakentässä nostattaa se, että uudistus ei kuntapäättäjien mukaan huomioi kuntien erilaisuutta ja erilaisia investointitarpeita.

Kuntaliiton mukaan maakuntien ja kuntien työnjakoon liittyvät avoimet kysymykset voivat merkitä jopa kustannusten kasvua.

– Varmasti vaatii pohdintaa maakuntien rahoituksen riittävyydestä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Jari Vaine sanoo.

Suuret kaupungit tärkeitä seutukunnalle

Suurten kaupunkien johtajat puolestaan näkevät, että niiden myönteinen kehitys maakuntien vetureina on edellytys Suomen uudistumiselle, vetovoimalle ja kilpailukyvylle sekä yritysten menestykselle.

– Kaupungit kasvavat joka tapauksessa. Jatkossa kasvu on rahoitettava entistä pienemmällä rahalla, mikä vaikeuttaa kaupunkien kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamista sekä kaikille kaupungeille tärkeää kasvun kestävyyden hallintaa, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Erityisenä riskinä nähdään, että kaupunkien investointikyky heikkenee tulevaisuudessa. Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisen arvion mukaan kuuden kaupungin investointien rahoituspohja leikkaantuisi seuraavien kymmenen vuoden aikana kumulatiivisesti yhteensä 1,6 miljardin euron edestä.

Suurimpien kaupunkien johtajat tapasivat eilen C21 -kaupunkien kokouksessa Tampereella. Myös Tampereen pormestarin Lauri Lylyn mukaan suurin valuvika jäljelle jäävän peruskunnan rahoituksessa on, että valtio arvioi rahoituksen riittävyyttä samoin kriteerein kaikkien kuntien kohdalla.