Seitsemän poikaa seitsemässä vuodessa saanut isä: ”Toivoisin enemmän isyysvapaata, mutta se on taloudellisesti mahdotonta”

Tasa-arvovaltuutettu ja isyystutkija kannattavat kumpikin isien kiintiövapaita ja perhevapaiden korvaustason korottamista. Mutta miten murretaan äitiyden monopoli?

Perjantai
Fribergin suurperhe.
Henri Friberg ja Jenna Friberg ovat saaneet seitsemässä vuodessa seitsemän poikaa.

– Se on kuin lottovoiton olisi saanut, kun on seitsemän poikaa tullut, Henri Friberg hymyilee perheen keittiössä Uudessakaupungissa.

Uuden ruokapöydän ympärillä on kymmenen tuolia, ja pihassa seisoo vastahankittu yhdeksän hengen tila-autoksi muutettu pakettiauto. Edelliset kävivät pieniksi, kun perheen kolmannet kaksoset syntyivät pari kuukautta sitten.

Luitte oikein, kolmannet kaksoset.

"Ensimmäiset olivat aikamoinen järkytys, toinen vielä suurempi järkytys, mutta kolmannella kerralla olimme jo varautuneet siihen, että pakko tulla kaksoset taas."

Henri Friberg

Se on ainutlaatuista.

Tele-asentaja Henri Fribergille, 31, ja lähihoitaja Jenna Fribergille, 28, syntyi seitsemässä vuodessa seitsemän veljestä.

– Ensimmäiset olivat aikamoinen järkytys, toinen vielä suurempi järkytys, mutta kolmannella kerralla olimme jo varautuneet siihen, että pakko tulla kaksoset taas, Henri kertoo.

Esikoinen, seitsemänvuotias Rasmus syntyi vuonna 2010, viisivuotiaat Elmeri ja Verneri vuonna 2012, kohta kaksivuotiaat Lenni ja Kasper vuonna 2016 ja uusimmat tulokkaat, parikuiset Peetu ja Tomas vuonna 2017.

Henri Friberg
Henri Friberg on seitsemän veljeksen isä. Pojat syntyivät vuosina 2010-2017.Eerik Ratia/Yle

Vain kolme isyyslomaviikkoa

Kumpikaan vanhemmista ei valita väsymystä.

– Kyllä meillä on niin, että molemmat osaavat kaiken, mutta kun minä olen töissä niin Jenna joutuu siivoamaan ja tekee yleensä ruoat, Henri pohtii.

Rasmus on koulussa, ja viisivuotiaat kaksoset kaksi kertaa viikossa kerhossa. Muuten Jenna pyörittää palettia päivisin yksin.

– Kyllä minä varsinkin viikonloppuisin yhtä lailla tiskikonetta täytän, ja parhaani mukaan pesen pyykkiäkin. Mutta sitten Jenna sanoo, että pesen väärän värisiä pyykkejä ja se ei muka käy, Henri naurahtaa.

– Toivoisin, että isyysvapaata (siirryt toiseen palveluun) olisi enemmän, mutta on taloudellisesti aika kova homma olla töistä pois. Täyden palkan saa vain kolmesta isyyslomaviikosta, ja meillä on kuitenkin isot menot, Henri sanoo ja lisää, että Jenna myös haluaa olla lasten kanssa kotona.

Korvaustasoa pitäisi nostaa

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, kahden lapsen isä hänkin, on samaa mieltä: isille kiintiöityjä perhevapaita tulisi lisätä. Toinen kysymys uudistusten rinnalla on perhevapaiden korvaustaso. Suomen korvaustaso ei ole erityisen suuri.

– Esimerkiksi Virossa vanhempi voi saada täyttä palkkaa vuoden verran. Sitä pitäisi Suomessakin miettiä, Maarianvaara sanoo.

"Perimmäinen lapsenhoitovastuu ei välttämättä koskaan kohtaa isää."

Jukka Maarianvaara

Hän pitää perhevapaiden epätasaista jakautumista äitien ja isien kesken tasa-arvo-ongelmana, sillä sen heijastusvaikutus on suuri.

– Se vaikuttaa naisten asemaan työmarkkinoilla ja heijastuu uraan, palkkaukseen ja lopulta eläkkeeseen. Myös lapsille on tärkeää luoda suhde molempiin vanhempiin.

Perhevapaauudistus on haastava

– Avainkysymys on kasvattaa (siirryt toiseen palveluun) isien osuutta selvästi, Jukka Maarianvaara painottaa ja muistuttaa, että muutokset pitää tehdä huomioiden erilaisia perhemalleja ja -tilanteita.

Hän myöntää, että meneillään olevan perhevapaauudistuksen yhtälö on haastava: Toisaalta kustannuksia ei saisi nostaa, toisaalta halutaan, että lapsia hoidetaan kotona kolmivuotiaiksi.

Jukka Maarianvaara oli ensimmäisen lapsensa kanssa isyys- ja hoitovapaalla vaimon ollessa töissä.

– Se oli todella tärkeää aikaa itselleni. Vasta silloin ymmärsin, millaista on oikeasti olla koko päivä lapsen kanssa kotona, hän muistelee.

Astuessaan tasa-arvovaltuutetun virkaan viime keväänä edes tasa-arvovaltuutettu itse ei onnistunut pitämään enempää kuin lakisääteisen yhdeksän viikon isyysvapaan.

Jukka Maarianvaara
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara haluaa, että isille kiintiöityjä perhevapaita lisättäisiin.Riitta Supperi

– En ole itsekään puhdas pulmunen. Siitäkin huomaa, että yhteiskunnassa on vielä tekemistä asian kanssa, Maarianvaara toteaa.

– Toimin samoin kuin valtaosa isistä Suomessa: Pidetään yhdeksän viikkoa, ja sekin pääosin yhtä aikaa äidin kanssa, jolloin perimmäinen lapsenhoitovastuu ei välttämättä koskaan kohtaa isää, hän tunnustaa.

Osallistuva isyys juhlapuheissa

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Isyystutkija Johanna Terävä Jyväskylän yliopistosta on kiireinen, mutta ehtii puhua hetken. Uusperheessä on kuusi tytärtä, ja kaksoset täyttävät haastattelupäivänä 14 vuotta.

"Isä tekee sen, mitä sanotaan ja luulee, että roolit ovat tasa-arvoisia. Äidit haluavat pitää vallan itsellään."

Johanna Terävä

– Paljon on menty eteenpäin. Osallistuva isyys on ottanut oman paikkansa, hän pohtii puhelimessa.

Siitä huolimatta valta – ja vastuu – on Terävän mielestä edelleen liian usein äideillä. Rakenteita pitäisi muuttaa (siirryt toiseen palveluun) niin, että isät voisivat jäädä kotiin, ei pelkästään naisten vuoksi, vaan ennen kaikkea lasten ja isän suhteen takia.

– Ulkokehälle jääminen alkaa varhaisessa vaiheessa ja kertautuu ajan kanssa, Terävä painottaa.

Kysymys on paitsi rakenteista, myös syvään juurtuneista asenteista. Johanna Terävä puhuu valtavasta äitiysmonopolista.

Johanna Terävä
Isyystutkija Johanna Terävä tahtoo murtaa äitiysmonopolin.Martti Minkkinen/JYU

– Isä tekee sen, mitä sanotaan ja luulee, että roolit ovat tasa-arvoisia. Äidit haluavat pitää vallan itsellään, hän sanoo.

Terävä muistuttaa, että isät eivät halua astua äitien varpaille. Siksi yhteiskunnan pitäisi huolehtia siitä, että isillä olisi mahdollisuus osallisuuteen – esimerkiksi luomalla isyysvapaita, joita vain isä voisi käyttää.

– Lasten ääni jää helposti kuulematta. Tämän sukupolven lasten maailmassa isä on jo arjen piirissä. Tekeillä olevassa tutkimuksessa 6-7 -vuotiaat kertovat tarinoita, joissa isä piirretään keittiöön tai perhe-elämän keskiöön. Se antaa lohtua ja toivoa, Johanna Terävä sanoo.

Isä ei voi imettää

Jenna Friberg hämmentää iltapuuroa katraalleen. Siihen on mennyt kaksi litraa maitoa.

Kolmas litra kaadetaan laseihin ja nokkamukeihin juotavaksi. Perhe on hiljattain hankkinut erillisen maitojääkaapin, jossa on 20 litraa maitoa.

"En voi kuvitella, että oma isä olisi aikanaan ottanut tuttipulloa käteen. Minä olen paljon enemmän kotona lasten kanssa."

Henri Friberg

– Isä ei voi imettää. Meillä annetaan molemmille vauvoille korviketta ja rintamaitoa, niin minäkin pystyn syöttämään jos molemmat ovat samaan aikaan nälkäisiä, Henri Friberg näyttää.

Hän syöttää kaksikuista vauvaa ilman käsiä pitämällä pulloa vauvan suun ja oman leuan välissä. Samalla hän pelastaa toisen kaksivuotiaista syöttötuolista ja ojentaa kolmannelle, vähän isommalle, kynän.

Henri Fribergin mielestä isyys on muuttunut hänen lapsuudestaan.

Fribergin suurperhe.
Fribergeillä ovat sylit ja sohva täynnä.Eerik Ratia / Yle

– En voi kuvitella, että oma isä olisi aikanaan ottanut tuttipulloa käteen. Minä olen paljon enemmän kotona lasten kanssa. Olen kuitenkin kaikkia lapsia syöttänyt ja kaikkien vaippoja vaihtanut, hän pohtii.

Suomessa on yli miljoona isää. Onko isyys hukassa, onko isästä tullut perheen juoksupoika? Yle Perjantain aiheena on Faijat. Vieraina näyttelijä Petteri Summanen, kirjailija Rafael Donner ja isyystutkija Johanna Terävä. Perjantai, 9. helmikuuta klo 21.00 alkaen, YLE TV1. Perjantai löytyy myös Areenasta.

Lue myös: Miksi isät eivät käytä enemmän perhevapaita? – Katso tästä tärkeimmät syyt

Lue myös: Perhevapaauudistuksen valmistelu alkaa: Mahdollisuus hoitaa lasta 3-vuotiaaksi asti kotona säilyy