Espanjassa ihmetellään, miten Suomesta tuli flamencomaa – Helsingin flamencofestivaali vetää puoleensa huippunimiä

Helsingin flamencofestivaali juhlii tasavuosia Rafaela Carrascon kanssa. Hän tuo näyttämölle muinaiset espanjalaiset naistaiteilijat, jotka aikalaiset unohtivat.

flamenco
Flamencon tanssija.
Helsingin flamencofestivaali juhlii tasavuosia Rafaela Carrascon kanssa. Hän tuo näyttämölle muinaiset espanjalaiset naistaiteilijat, jotka aikalaiset unohtivat.

Flamencoon kuuluvat konekiväärimäiset koputukset täyttävät punavuorelaisen väestönsuojan. Melu on korviahuumaava.

Rafaela Carrasco vetää tanssituntia suomalaisille alan harrastajille helsinkiläisen flamencokoulun tiloissa.

Opettaminen kuuluu lähes aina Suomessa vierailevien flamencotaiteilijoiden ohjelmaan.

Helsingin flamencofestivaalilla esiintyvä Carrasco on tuonut Suomeen uuden teoksensa _Nacida sombra _(suomeksi Varjona syntynyt). Se perustuu neljän aikalaisten hyljeksimän uudistusmielisen naistaiteilijan elämään. He elivät espanjalaisen taiteen kultakaudella 1500–1600-luvuilla.

Aihevalinta tuntuu luontevalta. Uudistajana tunnettu Carrasco on joutunut taistelemaan tiensä flamencon huipulle.

– Tänä päivänä flamencossa on paljon mahdollisuuksia. Taiteilijat tarjoavat hyvin erilaisia näkemyksiä flamencoon, Rafaela Carrasco sanoo.

Rafaela Carrasco opeetta flamencoa Helsingissä.
Rafaela Carrasco on Helsingin flamencofestivaalin päävieras. Hän opettaa samalla reissulla alan harrastajia.Mikko Koski / Yle

Vain paras kelpaa

Pohjoismaiden suurimmaksi alan festivaaliksi kasvanut Helsingin flamencofestivaali täyttää 20 vuotta. Se on melkoinen saavutus tapahtumalle, jota pyöritetään talkoovoimin.

Tuottaja Nea Granlund uskoo, että menestyksen takana on useita tekijöitä.

Yksi niistä liittyy taiteellisen tason nostamiseen kansainvälisesti. Festivaalista on tullut niin arvostettu, että eturivin espanjalaiset flamencotaitelijat kilpailevat paikasta tapahtumassa.

Menetyksestä voi kiittää myös suomalaisia flamencon harrastajia, jotka täyttävät uskollisesti tapahtuman konsertit. Se onnistuu vain taiteellisesti kunnianhimoisen festivaalin avulla.

Kävijämäärät ovat Granlundin mukaan vaihdelleet 1500–3000 katsojan välillä.

Myös Tampereen flamencofestivaali pyörittää kunnianhimoista ohjelmistoa, vaikka se jää kävijämääriltään helsinkiläistä sisarfestivaaliaan pienemmäksi.

Tapahtuma pelastettiin tukikonsertilla

Suomalaisten flamencofestivaalien ansiosta myös suomalaisen flamencon taso on noussut.

Tapahtumien ansiosta harrastajat ovat päässeet aidon flamencon makuun, kun festivaaleilla esiintyneet espanjalaistaiteilijat ovat jakaneet tanssitunneilla oppejaan.

Rafaela Carrasco
Rafaela Carrasco on yksi flamencon uudistajista.Mikko Koski / Yle

Pitkään flamencoa harrastanutta Mari Isoahoa kiehtoo opettajien alkuvoima.

– En hae kursseilta uusia askelia vaan yritän imeä opettajilta sitä liikkumisen tapaa. Se on huikeaa, Isoaho sanoo.

Tanssin ammattilaiset ovat puolestaan päässeet verkostoitumaan espanjalaisten kanssa.

Flamencon pohjoismaisesta ulottuvuudesta on tullut tiettävästi jo käsite Espanjassa.

Monella taiteilijalla on Suomesta muistona pipo, joka annetaan heti lentokentällä helmikuussa pidettävälle festivaalille saapuville ulkomaalaisille taiteilijoille.

Suomessa on jo joukko kovan luokan flamencotanssijoita, ja sen suomalaiset tietävät varmasti jo itse.

Rafaela Carrasco puhuu suomalaisista mestareista.

Esimerkiksi Kaari Martin, Erika Alajärvi tai Emilia Aho vasta aloittelivat uraansa, kun Helsingin flamencofestivaali pidettiin ensi kerran vuonna 1997.

Nyt he ovat taidemuodon huipulla.

Helsingin flamencofestivaali on tyypillinen esimerkki suomalaisesta taidefestivaalista.

Tapahtuma meinasi jo kerran kaatua, kun varat loppuivat kassasta. Silloin suomalaistaiteilijat riensivät apuun ja tanssivat festivaalille rahaa tukikonsertissa.

Lue lisää aiheesta:

Flamenco soi taas Helsingissä – taiteilijat pelastivat festivaalin talkoilla

Flamencofestivaalilta rahat loppu – taiteilijat riensivät apuun