Kaikki talviolympialaisista!

Ravitsemusterapeutti suosittelee tiukan paaston sijaan "kevätkevennystä"

Ankarien paastopäivien ongelmana on ravitsemusterapeutti Leena Putkosen mielestä se, että moni syö niiden jälkeen tavallista enemmän.

paasto
salaatti jossa kukkakaalia
AOP

Monen paastoajan tähtäimessä on kehon puhdistuminen, hyvä olo tai sysäys laihduttamiseen. Jos tavoitteena ovat terveyshyödyt, laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen suosittelee useimmille tiukan paaston sijaan ennemminkin “kevätkevennystä”.

– Voisi kokeilla pääsiäiseen asti syömistä keveästi, kasvis- ja kalavoittoisesti ja vältellä punaista lihaa, voita ja kermaa. Voi tutkailla, miltä tuntuu, jos vähän keventää.

Putkonen korostaa, että kevennetystä ruokavaliosta huolimatta itsensä on syytä syödä kylläiseksi. Juomapuolella kevennystä saa, kun alkoholia käyttää korkeintaan kohtuudella. Makean syömistä hän ei suitsisi liikaa, sillä seurauksena on usein entistä suurempi makeanhimo.

– Siihen en suosittele megatiukkaa linjaa. Jälkiruokia voi syödä silloin, kun niiden aika on, mutta ei mitään tolkutonta mättöä, Leena Putkonen sanoo.

Putkonen kuvailee ruokavalion kevennystä nykyajan versioksi kristilliseen ja suomalaiseen kulttuuriseen perinteeseen kuuluneesta paastosta, joka Suomessa on perinteisesti aloitettu laskiaisena.

Enemmän terveyshyötyjä rennolla ruokailulla

Paastoamisen hyödyistä ja haitoista on erilaisia näkemyksiä. Leena Putkosen mukaan paastoamisen fysiologisia vaikutuksia ei ole tutkittu riittävän kattavasti, jotta kaikkia vaikutuksia tiedettäisiin. Hänen mielestään tiukkojen paastojen ongelmana on, että paastopäivien jälkeen lautaselle usein mätetään ruokaa tavallistakin enemmän.

Nestepaastolle voi ryhtyä, jos paastoaja on aikuinen, terveys on kunnossa eikä paastoajalla ole syömishäiriötyyppistä käyttäytymistä. Nestepaastoa kannattaa Putkosen mukaan jatkaa maksimissaan viikon.

– Jotkut ihmiset vannovat sen nimeen, että nestepaastosta tulee hyvä olo. Jos siitä hirveästi tykkää, niin sen kun paastoaa, Leena Putkonen sanoo.

Putkosen mukaan ihmiskeho ei kuitenkaan tarvitse tiukan paaston kaltaista puhdistusta. Joillekin paasto voi tuottaa henkistä hyvinvointia.

Monet suosivat pätkäpaastoja, mutta niihinkään Putkonen ei asiakkaitaan kannusta. 5:2-paastossa syödään viitenä päivänä viikossa normaalisti ja kahtena päivänä enintään viisisataa kilokaloria.

– En näe siinä hirveästi järkeä. Usein syödään viitenä päivänä enemmän kuin syötäisiin tasaisesti seitsemänä päivänä, Putkonen sanoo.

Leena Putkosen mielestä eniten terveyshyötyjä saadaan pidemmän tähtäimen muutoksilla ja rennolla suhtautumisella ruokailuun. "Kevätkevennyksen" kokeilemisen jälkeen olo voi olla aiempaa energisempi ja virkeämpi, ja muutokset lautasella voivat jäädä pysyvämmiksikin.