Mistä kaatuneessa perhevapaauudistuksessa on kyse? Näillä viidellä pointilla pääset kartalle

Hallituspuolueet kokoomus ja keskusta ovat joutuneet törmäyskurssille perhevapaauudistuksesta.

perhevapaa
Lapsi isänsä kanssa.
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Perhevapaauudistusta on valmisteltu viime syksyn budjettiriihestä lähtien.

Tänään perjantaina perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti yllättäen päättäneensä pysäyttää koko uudistushankkeen (siirryt toiseen palveluun). Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo twiittasi pian olevansa sitä mieltä, ettei uudistusta voi noin vain kaataa.

Onko sinulle jäänyt epäselväksi, mistä kaatuneessa perhevapaauudistuksessa oikein on kysymys?

Kokosimme alle tietoja, joiden avulla pääset nopeasti kartalle uudistuksesta.

Mitkä olivat uudistuksen tavoitteet?

Perhevapaauudistuksen tavoitteena oli lisätä työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa.

Hallitus halusi myös yksinkertaistaa ja kehittää tukijärjestelmää nykyisestä.

Uudistuksessa oli määrä etsiä keinoja, joilla edistetään ja joustavoitetaan paluuta perhevapailta työelämään sekä viedä käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja.

Myös lasten osallistumista varhaiskasvatukseen haluttiin lisätä.

Hallituksen asettamat reunaehdot

Hallitus asetti uudistukselle tiettyjä reunaehtoja (siirryt toiseen palveluun), joihin uudistus Saarikon mukaan kaatui (siirryt toiseen palveluun).

Uudistukseen ei varattu lisärahoitusta, etuuksien uudistaminen piti tehdä "julkisen talouden raamien puitteissa".

Uudistuksella tuli lisäksi olla työllisyyttä vahvistavia vaikutuksia.

Myös mahdollisuus hoitaa lasta kolmeen ikävuoteen saakka kotona haluttiin säilyttää.

Esillä olleet mallit

Ylen tietojen mukaan neuvotteluissa oli esillä useita malleja, joista jokaisessa isän osuutta olisi kasvatettu vähintään kuukaudella.

Helsingin Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun) esillä oli muun muassa 4+5+4 -malli, jossa äidillä ja isällä olisi ollut kummallakin neljän kuukauden kiintiö, jonka lisäksi kumman tahansa vanhemman käytettävissä olisi ollut viisi kuukautta. Lisäksi esillä oli 5+4+5 -malli (siirryt toiseen palveluun).

Nykyään äidille korvamerkitty osuus vanhempainvapaasta on noin 4 kuukautta, minkä jälkeen alkaa 6,5 kuukauden jakso, jonka kumpi tahansa vanhemmista voi käyttää. Isät voivat pitää isyysvapaita enintään yhdeksän viikkoa. Keskimäärin isyysvapaita pidetään kuitenkin vain vajaat neljä viikkoa.

Ketkä ovat olleet mukana valmistelussa?

Uudistusta valmistelevassa työryhmässä ovat olleet ministeri Saarikon lisäksi mukana opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.). Myös työmarkkinajärjestöt ovat olleet mukana valmistelussa.

Koska uudistus olisi tullut voimaan?

Perhevapaauudistuksen oli määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta alkaen.

*Lue myös: *

Analyysi: Perhevapaat ravisuttavat hallitusta

HS: Hallituksen pitkään valmistelema perhevapaiden uudistus kaatuu

Kokoomus eri linjoilla keskustan kanssa perhevapaauudistuksesta – Orpo: "Ei näin tärkeää asiaa noin vain voi kaataa"

Isät kotiin ja äidit töihin – hallitus on kasvattamassa isien osuutta perhevapaista