3 vinkkiä penkkiurheilijalle: Näin saat kaiken irti olympialaisten lumilautailusta

Lumilautailijoiden olympiaurakka alkaa perjantain ja lauantain välisenä yönä.

lumilautailu
Lumilautailu
Kuvassa Rene Rinnekangas, Peetu Piiroinen, Roope Tonteri, Enni Rukajärvi ja Kalle Järvilehto.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Mihin kannattaa keskittyä, kun katsoo lumilautailua televisiosta?

Ylen selostajan Sami Saarenpään mukaan lumilautailijoiden suorituksia voi arvioida kahdesta eri näkövinkkelistä.

1. Kokonaisvaltainen katselu

Kun kokonaisuutta katsoo lumilautailijan silmälasien kautta, huomio kiinnittyy paljon muuhunkin kuin pelkästään siihen, kuinka paljon lautailija hypyissä pyörii, kuinka monta volttia tekee tai kuinka puhtaasti hän tulee alas hypystä.

Kokonaisvaltainen katselija keskittyy siihen, mitä lumilautailu kokonaisuudessaan on. Se on ennen kaikkea luovaa toimintaa ja itseilmaisua, unohtamatta tietenkään kilpailullista elementtiä. Kauneus on katsojan silmässä, ja tyyli on ollut tärkeä lumilautailussa kautta aikojen.

Kokonaisvaltaisessa katselussa keskitytään siihen, mikä näyttää hyvältä ja mikä aiheuttaa ahaa-elämyksiä.

– Ai tuon voi tehdä noinkin! Ai tätä rataa voi laskea näinkin! Onpa hyvä käyttämään lumilautaansa suhteutettuna juuri tähän rataan, Sami Saarenpää kuvailee.

2. Teknisen osaamisen tarkkailu

Toiset silmälasit ovat enemmän puhtaasti tuomarin näkövinkkelistä suunnatut. Silloin katsotaan, kuinka monta kierrosta lumilautailija hypyssä pyörii, kuinka pitkään hänellä oli “gräbi” eli siis ote laudasta kiinni ja kuinka teknisesti vaativaa kikkailua lasku sisälsi.

Kikkailulla tarkoitetaan esimerkiksi volttien tekoa radalla olevaan kaiteeseen tai kaiteesta pois. Kiinnitetään myös huomiota siihen, kuinka monta astetta pyörittiin.

– Tempun nimen jälkeen kuultava lukema on puhtaasti matematiikkaa eli 180 astetta puoli kierrosta, 360 astetta täysi kierros ja siitä eteenpäin aina puolen kierroksen etapein jopa 1800 asteeseen asti, joka on siis viisi täyttä kierrosta.

Ja tietysti sitten myös myös se, että joudutaanko alastulossa ottamaan kädellä kiinni maahan.

– Nämä kaksi asiaa yhdistämällä saa mukavan kokonaisuuden. Voi katsoa, kuka laskee tyylikkäästi ja luovasti lumilautaansa käyttäen sekä myös teknisesti puhtaasti taitotasolla, joka tuo esimerkiksi finaalipaikan vuoden 2018 olympialaisissa.

3. Ymmärrä mistä puhutaan

Slopestyle yhdistelee freestyle lumilautailun eri osa-alueita. Siinä lasketaan pitkä rata, jonka sisällön kisajärjestäjät suunnittelevat vapaasti. Rata koostuu pääosin hyppyelementeistä, joita ovat 2-4 isoa hyppyriä sekä muun muassa erilaiset kaiteet. Laskija päättää itse miten radan laskee ja millaisia temppuja siellä tekee.

Big airissa tehdään isosta hyppyristä yksi hyppy. Finaalissa hypätään kolme kierrosta, joista kahden parhaan hypyn pisteet jäävät voimaan. Kaikkien hyppyjen on oltava erilaisia.

Halfpipessa laskija tekee temppuja lumikourussa.

Crossissa useampi laskija laskee rataa samaan aikaan. Rata koostuu erilaisista hyppyreistä, kummuista sekä kaarevista mutkista. Tarkoituksena päästä mahdollisimman nopeasti maaliviivan yli.

Suomen lumilautajoukkueessa ovat mukana slopestylessä ja big airissa Kalle Järvilehto, Roope Tonteri, Rene Rinnekangas, Peetu Piiroinen ja Enni Rukajärvi. Half-pipessä kilpailevat Peetu Piiroinen, Markus Malin ja Janne Korpi. Crossissa Anton Lindfors.