Miljardin euron it-hankkeet toivat terveen kilpailun

"Voimme sanoa, että käytämme terveydenhuollon tietojärjestelmiin hirvittäviä summia. Tai sitten voimme todeta, ettemme ole vielä edes alkaneet investoida tavalla, jolla meidän tulisi investoida", Accenturen johtaja Kaveh Safavi sanoo.

tietojärjestelmät
Kaveh Safavi
Kaveh SafaviSasha Silvala / Yle

Suomessa käytetään lähivuosina sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmiin yli miljardi euroa. Ei siis ole mikään ihme, että kansainvälisten it-yhtiöiden johtajat vierailevat nyt maassa taajaan.

Yksi heistä on Accenturen terveystoimialasta globaalisti vastaava johtaja Kaveh Safavi.

Miljardi euroa kuulostaa hurjalta summalta. Safavin mukaan tilanne on kuitenkin kaikille länsimaille sama eikä vaihtoehtoja juurikaan ole.

– Voimme sanoa, että käytämme terveydenhuollon tietojärjestelmiin hirvittäviä summia. Tai sitten voimme todeta, ettemme ole vielä edes alkaneet investoida tavalla, jolla meidän tulisi investoida, Safavi sanoo.

– Kaikissa teollistuneissa maissa terveydenhuollon kulut kasvavat nopeammin kuin bruttokansantuote – niin Suomessa, USA:ssa kuin OECD-maissa keskimäärin.

Syy epäsuhtaan on Safavin mukaan yksinkertainen. Terveydenhuollon suurin kustannuserä ovat palkat, jotka nousevat suunnilleen bruttokansantuotteen tahtia. Palkkojen päälle tulevat vielä ne kulut, jotka liittyvät kehittyvään hoitoteknologiaan sekä väestön ikääntymiseen.

– Teknologian kehitykselle tai ikääntymiselle emme voi mitään, joten huomio on kiinnitettävä työvoiman tarpeeseen. Vain niin voimme päästä tilanteeseen, jossa kulut ja kansantalous kasvavat samaa tahtia, Safavi sanoo.

Sairaanhoitajien tai lääkäreiden ei tarvitse olla huolissaan työpaikkansa puolesta.

– WHO arvioi, että vuoteen 2030 mennessä maailmasta puuttuu 50 miljoonaa terveydenhuollon ammattilaista. Emme selviä ilman teknologiaa.

Ei enää vain kahden kauppa

Aiemmin Tieto ja CGI jakoivat Suomen potilastietojärjestelmien markkinat. Nyt jaossa on ennätyspotti, ja kisaan ovat ilmaantuneet esimerkiksi terveysalaan erikoistunut yhdysvaltalaisyhtiö Cerner Corporation, DXC Technology sekä konsulttiyhtiö Accenture yhdessä Epic Systemsin kanssa.

Globaalit jätit painottavat globaalia osaamista. Safavikin lupaa Accenturen tuovan Suomeen oppeja maailmalta.

– Halu oppia muilta toimialoilta ja muista maista antaa Suomelle mahdollisuuden saavuttaa tavoitteet nopeammin. Ei tarvitse haaskata resursseja siihen, minkä voisi oppia muilta, hän toteaa.

Myyntipuhe tehosi Uudellamaalla, jossa Accenture toteuttaa sairaanhoitopiirin jättimäistä Apotti-hanketta yhdysvaltalaisen Epic Systemsin ohjelmistoilla. Projektin kustannusarvio on 600 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana.

Paikka kolmen joukossa

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomessa on tavoitteena malli, jossa koko maassa olisi vain 2–3 potilastietojärjestelmää (siirryt toiseen palveluun). Jos tämä tavoite on ylipäätään mahdollinen, Apotin toteuttajat näyttävät paaluttaneen paikkansa tuossa joukossa.

Samaan joukkoon haluaa myös DXC Technology.

– Me eroamme Accenturesta siinä, että olemme kehittäneet itse tuotepakettimme, DXC:n terveyspalveluista Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa vastaava Philippe Blanco sanoo.

– Toisaalta eroamme monista ohjelmistoyhtiöistä siinä, että heillä on monoliittiset tietojärjestelmät, joiden käyttöönotto on kallista ja kivuliasta. Meillä on joustava alusta, jonka käyttöönotossa voimme edetä askelittain.

Potilastietojärjestelmät ovat perinteisesti olleet raskaita hankalasti muokattavia eri käyttötarpeita varten. Blancon lailla myös muut järjestelmäkauppiaat lupaavat tilanteeseen muutosta.

DXC on yritysjätti, joka syntyi viime keväänä Hewlett-Packardin yrityspalveluyksikön ja niin ikään yhdysvaltalaisen CSC:n yhdistyessä. Blancon mukaan yhtiön järjestelmillä käsitellään satoja miljoonia potilastietoja ja sillä on noin 20 000 terveysalaan erikoistunutta työntekijää.

– Tanskassa meillä on terveys-it:n parissa noin 350 työntekijää. Jos menestymme Suomessa, perustamme terveysyksikön myös tänne, Blanco lupaa.

Suomessa on käynnissä kaksi isoa kilpailutusta, joista DXC Technology on erityisen kiinnostunut. Toinen koskee 15 sairaanhoitopiirin yhteistä UNA-hanketta, jonka ensimmäisen vaiheen kilpailutuksessa valitaan jatkoon päässeet näinä päivinä.

Toinen kiinnostava projekti on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmä.

Uusi sukupolvi on parempi

Kaikki ovat nyt kiinnostuneita Suomen terveydenhuollosta. Se on huomattu myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä, jossa potilastietojärjestelmän hankinta on osa uuden keskussairaalan rakennusprojektia. Lopulta järjestelmä päätyy uuden maakunnan sote-palveluiden selkärangaksi.

Järjestelmän hinnaksi on arvioitu 90 miljoonaa euroa.

– Kun kutsuimme teknologiatoimittajia tuote-esittelyihin, niin suomalaistaustaisten yhtiöiden lisäksi myös kansainväliset isot toimijat lähettivät raskaan sarjan johtajia paikalle, sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen kertoo.

– Näillä globaaleilla pelaajilla on valtava kehittämisarsenaali, ja halutessaan he pystyvät ratkaisemaan jonkin asian nopeasti. Tämä on selvästi asia, joka on toisin kuin ennen.

Kinnunen ei veikkaa voittajia. Kaikki uuden sukupolven järjestelmät eroavat nykyisin käytössä olevista.

– Vanhoissa järjestelmissä ja niihin perustuvissa sopimuksissa pientenkin muutosten tai kehittämishankkeiden toteuttaminen on ollut hyvin vaikeaa, hidasta ja kallista. Työ on aina pitänyt ostaa järjestelmätoimittajalta. Uuden sukupolven järjestelmissä sovellusten kirjo ja muunneltavuus on aivan toisella tasolla, Kinnunen kuvaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Apotti-järjestelmän hankintaprosessi (2013–2016) oli ensimmäinen kerta, kun kansainvälinen it-jätti vei sote-alueen sopimuksen suomalaiskehittäjien nenän edestä. Jatkossa tietojärjestelmävalinnoissa voi viritellä uutta maaotteluhenkeä.

Kilpailun kiristyminen on joka tapauksessa veronmaksajan kannalta erinomainen asia. Kilpailu näyttää pakottaneen kaikki kehittämään tuotteitaan – ja kenties se pitää myös hinnat kurissa.