Neljä vuosikymmentä sitten tavoitteeksi asetettu 400 norpan raja ylittymässä vihdoin: Norpan matka ihmisen hylkimästä eläimestä luonnonsuojelun symboliksi on kivinen

Pesimäolosuhteet ovat paraikaa Saimaalla erinomaiset ja helmikuun lopulla on syntymässä suurin ikäluokka vuosikymmeniin.

saimaannorppa
norppa
Eero Korhola

Viime talvena Saimaalla eleli Metsähallituksen arvion mukaan 380 norppaa (siirryt toiseen palveluun). Tänä keväänä kuutteja voi syntyä jopa 90. Osa norpista toki kuolee pian syntymän jälkeen, osa vanhuuttaan ja muutama jää vuosittain myös kalaverkkoihin.

Saimaan rannoilla voidaan tänä keväänä heittää kärrynpyörää. Vuosikymmeniä kestänyt suojelutyö saavuttaa yhden merkkipaalun. Norpan matka ihmisen hylkimästä haittaeläimestä luonnonsuojelun merkittäväksi symboliksi on ollut pitkä ja kivinen.

Neljä vuosikymmentä sitten tavoitteeksi asetettu 400 norpan raja (siirryt toiseen palveluun) on ylittymässä melkoisella varmuudella tänä keväänä.

– Kyllä tässä pitää olla iloinen ja kiitollinen. Suuri kiitos kuuluu siitä, että Saimaan alueen ranta-asukkaat, kalastajat ja mökkiläiset ovat ottaneet norpan omakseen ja tehneet töitä sen suojelun eteen, Saimaannorpan suojelutyöryhmän puheenjohtaja Pekka Häkkinen sanoo.

Suojelutyöryhmän on asettanut ympäristöministeriö. Suojeluun olennaisesti liittyviä verkkokalastusrajoituksia pohtii maa- ja metsätalousministerin asettama työryhmä.

– Nykyiset suojeluun liittyvät toimenpiteet ovat voimassa vuoden 2021 loppuun eli melko pian meidän on aloitettava keskustelu siitä, mitä tehdään jatkossa, Pekka Häkkinen pohtii.

"Osoittaa, että suojelutoimet olleet vähintään riittäviä"

Välitavoitteeksi alunperin asetettu 400 norpan tavoite täyttyy seitsemän vuotta etuajassa. Eri osapuolet ovat pääpiirteissään tyytyväisiä rajoitusten nykytilaan. Mahdollisia uusia rajoituksia erityisesti Saimaan alueen kalavesien omistajat kuitenkin kavahtavat.

– Osa porukasta on sitä mieltä, että näiden rajoitusten kanssa on voitu elää, mutta osan mielestä nämä rajoitukset ovat kohtuuttomia, että heidän alueellaan kaikki vedet on otettu kiellon piiriin, Etelä-Savon kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Rauno Jaatinen sanoo.

Jaatinen edustaa Saimaan vesialueen omistajia eli osakaskuntia. Soraääniä rajoitusten määrästä on kuulunut vuosikymmenten mittaan juuri osakaskuntien suunnasta.

– Kyllä kaikki norpan haluavat suojella, mutta keinoista on hyvä keskustella. On erittäin hyvä tulos, että tavoitteeseen päästään etuajassa. Tämä osoittaa, että suojelutoimet ovat olleet vähintään riittäviä. Kentällä ollaan yleisesti sitä mieltä, että kanta on ollut jo pitkään yli neljän sadan, Rauno Jaatinen sanoo.

Norpan sukupuutto oli vielä tovi sitten hiuskarvan varassa. Vapaaehtoiset käynnistelivät keskustelua saimaannorpan pelastamisesta 1970-luvulla. Korkeasaaren silloisen johtajan Ilkka Koiviston tekemä ensimmäinen kanta-arvio päätyi noin sataan yksilöön.
Kanta on noussut melko tasaisesti ja kiihtynyt muutamana viime vuonna. Asiantuntijat arvioivat, että tänä vuonna saattaa syntyä jopa 90 kuuttia. Olosuhteet Saimaalla ovat jäätilanteen ja aivan viime viikkoina sataneen lumen ansiosta erinomaiset.

Vapaaehtoiset kolasivat saimaannorpalle pesäkinoksia Savonlinnan Pihlajavedellä viime helmikuun alussa.
Petri Vironen / Yle

Norppakannan kannalta yhtenä ongelmana pidetään sitä, että valtaosa norpista asuu reilun kivenheiton päässä Savonlinnasta eli Pihlajavedellä ja Haukivedellä.

Maailman luonnon säätiön WWF:n Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen muistuttaa, että 400 yksilöä on vasta välitavoite.

– On hienoa, että siiihen nyt päästään. Tehdyt suojelutoimet ovat olleet oikeita ja tehokkaita. Pitää kuitenkin muistaa, että nämä viime talvet ovat olleet todella haasteellisia norpan kannalta. Vapaaehtoisten ponnistelu apukinosten tekemiseksi on ollut pelastus ja niiden ansiosta kanta on kasvanut, Jari Luukkonen muistuttaa.

– On tärkeä edelleen kasvattaa kantaa nopeasti kannan monimuotoisuuden turvaamiseksi. Pitää muistaa, että on isoja alueita Pyhäselällä, Puruvedella ja eteläisellä Saimaalla, joihin norpan paluu on vasta alkanut, Jari Luukkonen muistuttaa.

Kannan pitäisi kasvaa 3-4 prosenttia vuodessa

Etelä-Savon kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Rauno Jaatinen pohtii, että verkkokalastukseen liittyviä rajoituksia voitaisiin jatkossa jopa hieman purkaa. Nykyisin verkkojen lankavahvuutta on rajoitettu sellaisilla alueilla, joissa norppaa on tavattu. Kevätkalastus huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun on muikkuverkot poislukien kielletty alueilla, joissa tiedetään kuutteja syntyneen.

– Ehkä joitakin lahtialueita voitaisiin vapauttaa jatkossa kevätrauhoituksesta, Jaatinen pohtii.

Etelä-Savon ELY-keskuksen yljohtajana työskentelevä suojelutyöryhmän puheenjohtaja Pekka Häkkinen ei lahtialueiden vapauttamiselle lämpene.

– Kyllä se on todettu, että uteliaat kuutit liikkuvat keväisin yllättävän laajalla alueella, Häkkinen muistuttaa.

Norpansuojelun tavoitteita ovat vuosittaisen kannan kasvun vakiinnuttaminen 3-4 prosenttiin ja palauttaminen koko perinteiselle levinneisyysalueelleen Lappeenrannasta Joensuuhun.

Saimaannorppa oli vähällä kuolla sukupuuttoon, sillä vielä 1930-luvulla norppia metsästettiin kannan hävittämiseksi.

Saimaannorppa luodolla ja lokki taustalla.
Jouni Koskela / Metsähallitus