Moraalinen paheksunta aiempaa kovempaa, kun isä hylkää lapsensa – "Juridisesti lasta ei pysty jättämään heitteille kuin kissanpentua"

Nykyajan isiltä odotetaan tutkijan mukaan osallistumista lapsen arkeen. Oikeuteen päätyy erittäin harvoin tapauksia, joiden motiivina on lapsen hylkääminen.

isyys
Talvea Arabianrannassa
Nykyajan isiltä odotetaan "osallistuvaa isyyttä" eli arjen aktiivista jakamista lasten kanssa.Berislav Jurišić / Yle

Kulttuurin suurmies, poliitikko ja oman tiensä kulkija Jörn Donner on taas kohauttanut epäsovinnaisuudellaan. Hän antoi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteelle haastattelun, jossa hän kertoi katkaisseensa suhteensa neljään lapseensa. Eikä hän vaikuta erityisemmin harmittelevan asiaa.

Yle kysyi Helsingissä muutamalta ohikulkijalta, millaisessa tilanteessa isän voisi hyväksyä hylkäävän lapsensa.

Leena Fasta:

– Lähtökohtaisesti ei milloinkaan. Äiti siihen harvemmin edes pystyisi, mutta isä siihen todennäköisesti helpommin kykenisi, koska side lapseen voi olla heikompi kuin äidillä.

Jari Syrjä:

– Minun mielestäni ei missään tilanteessa. Ellei ole painavia syitä, ettei voi hoitaa lasta.

Lauri Lehmusvirta:

– Minun mielestäni vanhempien ei pitäisi jättää lapsiaan. Perhe on tärkeä. Perhe on sosiaalinen ryhmä, joka on mukana syntymästä kuolemaan.

Isyystutkija Johanna Terävä Jyväskylän yliopistosta ei ole lainkaan hämmästynyt siitä, että ihmisten kulmakarvat nousevat Donnerin tapauksesta keskusteltaessa. Terävä arvioi, että vastaavia reaktioita on aina ollut olemassa, mutta nykyisin ne ovat voimakkaampia kuin aiemmin.

–Tämä aihe on tabu. Varsinkin kun siitä puhutaan rehellisesti ja vailla häpeää tai katumusta, se aiheuttaa pahennusta.

Johanna Terävä
Isyystutkija Johanna Terävä Jyväskylän yliopistosta sanoo, että odotukset isiä kohtaan ovat kasvaneet.Martti Minkkinen/JYU

Terävä kuvailee, että odotukset isän osallistumisesta lasten elämään ovat huomattavasti korkeammat kuin ennen. Tutkijat puhuvat "osallistuvasta isyydestä".

– Vanhempien roolit muuttuvat pikkuhiljaa. Isä ottaa kaikinpuolisen vastuun lasten hyvinvoinnista ja on mukana lasten arjessa tunteikkaasti. Tekee asioita lasten kanssa ja kertoo rakastavansa heitä.

Laki suojelee lapsen oikeuksia

Lapsen hylkäämiseen liittyy myös erilaisia oikeudellisia näkökulmia eri ikäkausina.

Siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas Helsingin yliopistosta kuvailee, millaisia tilanteita voi tulla eteen isän ja lasten oikeudellisten välien selvittelyssä. Jos pieni lapsi jätetään heitteille, hänet otetaan huostaan. Avioerotapauksissa pienet lapset jäävät usein äidille, ja jos isä laiminlyö elatuksen, hänet voidaan tuomita elatusvelvolliseksi.

Vielä isän ikäännyttyäkin, kun lapsi itsekin voi olla jo varsin iäkäs, laki suojelee lapsen oikeuksia.

– Lapsella on oikeus saada perintö. Isä voi yrittää tehdä lapsen perinnöttömäksi. Se on kuitenkin erittäin vaikeaa ja edellyttää hyvin huonoa käytöstä rintaperilliseltä, Urpo Kangas kertoo.

Siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas, Helsingin yliopisto
"Juridisesti lasta ei voi jättää heitteille kuin kissanpentua", sanoo siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.Berislav Jurišić / Yle

Testamentilla isä voi määrätä, että lapsi saa vain puolet perintöosastaan, eli niin sanotun lakiosan.

– Jos lapsi on määrätty perinnöttömäksi, silloin lapsenlapsi saa lakiosan, joka olisi tullut rintaperilliselle. Isä ei voi juridisesti hylätä lastaan kuten hän voisi jättää heitteille kissanpennun.

Suomessa esiintyy Kankaan mukaan erittäin harvoin oikeustapauksia, joissa tulee ilmi isän selkeä lapsen hylkäämistahto.

– Ne tapaukset saattavat olla hyvin murheellisia, ja niihin voi liittyä jopa kuolemaan johtanutta pahoinpitelyä tai muuta vastaavaa.