Kaikki talviolympialaisista!

Pormestarimallin asiantuntija: "Kuntalaiset eivät ole niin tyhmiä, että valitsevat mitään helppoheikkiä"

Kuntalainen voi vaikuttaa enemmän pormestarin kuin kunnanjohtajan valintaan ja työhön, mutta mahdollisuus suoraan vaaliin puuttuu vielä.

pormestarit
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aimo Ryynänen (kok)
Kuntaoikeuden emeritusprofessori ja kokoomuksen kuntapoliitikko Aimo Ryynänen arvioi, että pormestarimalli yleistyy Suomessa.Marjo Pirilä / Yle

Entistä useampi kunta Suomessa vaihtaa pormestarimalliin maakuntauudistuksen jälkeen, uskoo kuntaoikeuden emeritusprofessori ja kunnallispoliitikko Aimo Ryynänen. Ryynäsen mukaan johtamisen uudistaminen alkaa kiinnostaa kuntia yhä enemmän, koska niiden tehtävät kaventuvat entisestään.

Suomessa on viisi pormestaria. Ryynänen uskoo vähäisen määrän johtuvan kuntien kankeudesta.

– Suomalainen kunnallishallintojärjestelmä on kovin konservatiivista, sellaisten muutosten tekeminen tuntuu olevan kovin kitkaista, Ryynänen naurahtaa.

Pormestarinvaali ei istunut kuntalakiin

Pormestarimallista kirjan vuonna 2010 kirjoittanut Ryynänen pitää pormestarimallia hyvänä vaihtoehtona nykyiselle johtamisjärjestelmälle, koska pormestarimallissa kuntalaiset voivat vaikuttaa paremmin kunnan johtamiseen valtuutettujen kautta.

Siinä missä kunnanjohtajan erottaminen on vaikeaa ja virkamiehen vastuu on kapea, pormestari on mahdollista vaihtaa valtuuston yksinkertaisella enemmistöllä, jos päättäjät ovat tyytymättömiä hänen toimintaansa.

Kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan pormestarivalintaan valtuustovaaleissa sitä kautta, että valtuutetut valitsevat pormestarin. Ryynänen soisi, että asukkaat saisivat valita pormestarin suoralla vaalilla, koska yhdellä lipulla kahdesta asiasta äänestäminen on hankalaa.

– Kuntalain uudistuksessa ei ollut vielä valmiutta ottaa tätä suoraa vaalia käyttöön, hän harmittelee.

Ryynänen on itse kotikaupunkinsa Orimattilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja kokoomuksen riveissä.

Maallikkokin oppii

Aimo Ryynänen ei usko, että toimitusjohtajamaisen kunnanjohtajan vaihtaminen poliittiseen pormestariin johtaisi heikompaan asiantuntemukseen.

– Kansahan valitsee sellaiset johtajat kuin itselleen haluaa. En usko, että kuntalaiset ja valtuustot ovat niin tyhmiä, että valitsevat mitään helppoheikkiä tehtävään. Kuntajärjestelmä perustuu siihen, että maallikot hoitavat asioita, kykenevät ottamaan vastuun ja kehittyvät siinä tehtävässä, samalla tavoin varmaan pormestarikin.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori haastattelussa metroasemalla.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori Länsimetron avajaisissa. Vapaavuori valittiin pormestariksi vuonna 2017.Marja Väänänen / Yle

Ryynänen muistuttaa, että suomalainen kuntien johtamisjärjestelmä on ollut muutoksen kourissa kaiken aikaa.

Kaupunginjohtajajärjestelmä tuli käyttöön 1920-luvulla, mutta esimerkiksi ympäröiviin maalaiskuntiin kunnanjohtajat tulivat vasta 1960-luvun puolivälissä. 1970-luvun puolivälissä kunnanhallituksen puheenjohtajuus siirrettiin kunnanjohtajalta luottamushenkilölle. kunnanjohtajat menettivät hallituksen puheenjohtajuuden.

Emeritusprofessorin mukaan nämäkin muutokset ottivat kunnissa koville.

– Nyt ollaan tähän malliin sitten niin rakastuttu, ettei haluta nähdä, että nyt on tarve muuttaa taas uudessa ajassa johtamisjärjestelmää, hän toteaa.

Kunnanjohtajavaihdoksessa sauma mallinmuutokseen

Keskustelua pormestarimalliin siirtymisestä käydään tällä hetkellä muun muassa Lahdessa. Lahdessa pohdinta käynnistyi, kun nykyinen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ilmoitti jäävänsä eläkkeelle.

Viimeksi pormestari valittiin Kärkölän kuntaan. Siellä muutos mahdollistui kesken valtuustokauden, koska kunnanjohtaja siirtyi toisiin tehtäviin. Aiemmin pormestarimalliin ovat vaihtaneet Helsinki, Tuusula, Tampere ja Pirkkala.

Voit kuunnella Aimo Ryynäsen haastattelun täältä.