Itämeren rehevöitynyttä pohjaa yritetään kunnostaa kalkkikivellä – Vinkit mökkeilijälle: Syö kalaa ja käytä huussia

Hapetonta merenpohjaa yritetään elvyyttää luonnonmukaisin keinoin, kuten haitallisia aineita sitovalla kalkkikivellä. Arkinen tapa auttaa Itämerta on syödä enemmän kalaa.

Itämeri
Marjukka Porvari ja Annamari Arrakoski-Engardt.
John Nurmisen säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt sekä Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari kertoivat Itämeren suojelutilanteesta ja uusista toimista meren hyväksi.

Tuoreen raportin mukaan Itämeren tila ei ole kohentunut toivotusti, vaan eräiltä osin jopa huonontunut.

Mereen päätyvän muoviroskan haittavaikutuksista on keskusteltu tiuhaan, mutta Itämerelle suurempi ongelma on merenpohjan rehevöityminen, joka johtuu liiallisista ravinteista, kuten fosforista ja typestä.

– Itämeren pääallas on erittäin huonossa kunnossa ja sinne on varastoitunut vanhoja syntejämme, vanhaa fosforikuormitusta. Sieltä vanha kuormitus virtaa meidänkin merialueelle, kertoi Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari maanantaina Yle TV1:n aamu-tv:ssä.

Aiempina vuosikymmeninä Atlantilta Itämerelle virrannut puhtaampi suolainen vesi on riittänyt Itämeren merenpohjan hapettamiseen. Itämeren hapettomien pohja-alueiden määrä on kuitenkin kasvanut jo liikaa.

– Koko planeetan mittakaavassa Itämerellä on kaikkein laajimmat yhtenäiset hapettomat alueet. Suolapulssit eivät kertakaikkiaan riitä hapettamaan niitä millään, Porvari kertoi.

Luomukeinot merenpohjan pelastamiseksi

Rehevöityminen aiheuttaa veden samenemista, eikä hapettomassa merenpohjassa käytännössä voi elää mikään kasvi taikka eliö. Itämeren merenpohjan hapettamista on jo yritetty, ja nyt rinnalla kokeillaan uusia luonnonmukaisia menetelmiä.

– Mielenkiintoinen toimi on ruotsalaisten tutkijoiden menetelmä, jossa käytetään gotlantilaista kalkkikiveä. Sillä sidotaan kuollutta merenpohjaa, ettei sieltä pääse ylimääräisiä ravinteita, kuten fosforia ja muita haitallisia aineita, kertoi John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt.

Vesialueiden kunnostamista on tehty myös puhdistuskemikaalein, mutta Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari pitäisi kalkkikiveä parempana vaihtoehtona.

– Tuntuu mukavammalta, että materiaali on merenpohjasta peräisin ja merieliöistä muodostunut. Tätä halutaan Suomen ja Ruotsin rannikolla testata, Porvari sanoi.

Ravinteita merenpohjaan tulee myös maatalouden seurauksena. Maatalouden fosforipäästöjä voidaan leikata levittämällä Suomen maaperästä saatavaa kipsiä savipelloille.

– Suorasta virtaamasta mereen pystytään leikkaamaan jopa neljännes Lounais- ja Länsi-Suomen vuosittaisesta fosforivalumasta. Ne ovat huikeita lukuja, jotka näkyvät heti veneilyvesissä ja rannikkovesissä, ja sillä tapaa vaikuttavat ylipäätään Itämeren tilanteeseen, kertoi Arrakoski-Engardt.

Porvarin mukaan on myös ehdotettu, että fosforia ja muita ravinteita sisältävää kerrosta voitaisiin ikään kuin imuroida merenpohjasta, ja käyttää peltojen ravitsemiseen.

Syö kalaa ja suosi huussia

Itämeren asiantuntijat antavat yksinkertaiset vinkit, miten vaikkapa helsinkiläinen kaduntallaaja voi neutralisoida oman fosforijalanjälkensä.

– Syö enemmän kalaa. Kun vaihtaa ruokavaliossa liha- tai maitotuotteen kalaan tai kasviksiin, niin se on aina Itämeren kannalta parempi asia, neuvoo Porvari.

Kalastaminen on Arrakoski-Engardtin mukaan vanha, mutta toimiva tapa poistaa merestä ravinteita ekologisesti. Kalan sisältämä fosfori on ihmiselle tärkeä kivennäisaine. Kun vielä lopuksi perkuujätteistä saadaan biokaasua, kasassa on "täydellinen kierto".

Kesämökillä Porvari kehoittaa luottamaan vanhaan kunnon huussiin eli hienommin kutsuttuna kuivakäymälään.

– Se on paljon parempi tapa hoitaa kesämökin jätehuolto, kuin että hankkii sinne vesivessan. Kun sekoittaa jätteet veteen, niin on vaikea estää sitä, että ravinteet pääsevät vesistöön jossain muodossa.

Lue lisää:

Raportti: Itämeri ei voi vieläkään hyvin