Hylkeet seis, kalastus jatkuu – uusi teknologia saattaa pitää kalarosvot loitolla

Naantalin merialueelle yritetään luoda hyljevapaa kalastusalue uuden teknologian avulla.

hylkeet
Harmaahylje
www.wildfin.com

Rannikkokalastajien viime vuoden kalansaalis (siirryt toiseen palveluun) oli huonompi kuin koskaan tilastoituna aikana. Syynä tähän on ammattikalastajien mukaan hylkeiden (siirryt toiseen palveluun) aiheuttama haitta.

Nyt Saaristomerellä yritetään uudentyyppisillä karkottimilla estää hylkeiden pääsy rajatulle alueelle, jotta verkkokalastus olisi mahdollista.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Esa Lehtonen on mukana suunnittelemassa tätä ainutlaatuista hanketta, joka on tarkoitus saada käyntiin heti avovesikauden alkaessa tänä keväänä.

– Luonnonmaan pohjoispuolella on tällaisia hyviä kuhankalastusalueita, nimenomaan verkkokalastusalueita. Nyt meillä on sellainen ajatus, että me suljetaan tällaisilla uuden teknologian hyljekarkottimilla hylkeen sisäänpääsyreitit, Esa Lehtonen kertoo.

Käytännössä hylkeet pääsevät Luonnonmaan pohjoispuolen vesialueelle vain kolmea reittiä. Kapeat salmet ovat Ukko-Pekan sillan kohdalla idässä ja Särkänsalmen sillan kohdalla etelässä. Lännen puolella on kapea ja pitkulainen Merimaskun salmi.

Harmaahylkeen suu, hampaat
Harmaahylkeen hampaat kertovat sen olevan petoeläin.Esa Lehtonen / Luke

Karkoittimet eivät ennen ole tehonneet

Aiemmista hyljekarkottimista ei välttämättä ole kovin hyviä kokemuksia. Eläimet ovat tottuneet niiden äänisignaaleihin eivätkä ole niistä pidemmän päälle piitanneet.

Nyt Skotlannissa valmistettavista karkottimista on saatu parempia kokemuksia kalanviljelylaitoksilta, missä hylkeet kiertävät kasvatusaltaita.

– Nämä uusimmat karkottimet on sellaisia, että niiden vaikutus ei hyvin pitkälle ulotus, mutta noin 50 metrin päähän karkottimesta. Tämä estää hylkeen tulon lähemmäs eli hylje nousee pintaan. Siinä on ilmeisesti hyvin suuri teho, Esa Lehtonen kuvailee laitteiden vaikutusta.

Hyljekarkotinten ei ole aiemmissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan kalojen käyttäytymiseen.

Ongelmaksi saattavat tulla jo alueelle päässeet hylkeet, joiden poistaminen on hankalaa. Uudet Luonnonmaan vesille pyrkivät hylkeet aiotaan saada kiinni elävältä pyydystävillä ponttoonirysillä, joilla aiemmin on saalistettu hylkeitä tutkimustarkoituksiin.

Hylje hyppäämässä mereen.
Benjamin-hylje lähdössä takaisin merelle seurantalaitteiden asennuksen jälkeen.Yle

Esa Lehtonen oli mukana tutkimuksessa, jossa harmahylkeisiin kiinnitettiin gps-paikantimia. Niiden välittämien tietojen perusteella saatiin uutta tietoa hylkeiden liikkeistä Itämerellä.

Gps-paikantimet kiinnitettiin hylkeiden päähän ja ne irtosivat karvanvaihdon yhteydessä.

Etälaskuri kertoo, onko rysässä kalaa

Kalastajien avuksi kehitetään myös suomalaisten teknologiayritysten kanssa laskuria, joka välittäisi tiedon rysään päätyneistä kaloista.

Näin kalastaja säästäisi aikaa ja polttoainekuluja, kun turhat matkat rysälle jäisivät väliin.

– Tästä on hirveästi hyötyä etenkin sellaisille kalastajille, joiden rysät sijaitsee kaukana rannasta. Hän voi kertoa suoraan kalanostajalle esimerkiksi, että nyt minulla on niin monta lohta tai siikaa rysässä, että tervetuloa, kertoo Esa Lehtonen Luonnovarakeskuksesta.