Leviävätkö siivouskemikaalien haitalliset aineet koulujen sisäilmaan? Tätä tutkitaan pääkaupunkiseudulla

Tutkimuksen perusteella voidaan antaa suosituksia muun muassa siitä, millaisia siivousmenetelmiä ja puhdistusaineita koulu- ja päiväkotirakennuksissa pitäisi käyttää.

sisäilman laatu
Puhdistusainetta annostelaan.
Jaani Lampinen / Yle

Koulujen sisäilmaongelmista on puhuttu paljon. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n teettämän selvityksen mukaan valtaosa opettajista kertoo ongelmista koulujen sisäilmassa ja 40 prosenttia kokee terveydentilansa huonontuneen ongelman vuoksi.

Yleisessä keskustelussa puhutaan kosteus- ja homeongelmista, rakennusten huonosta kunnossa ja ilmanvaihdon ongelmista. Mutta myös sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien on viime aikoina arveltu vaikuttavan omalta osaltaan rakennusten sisäilman laatuun.

Mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen on tutkimusten perusteella arvioinut (siirryt toiseen palveluun), että siivoamisessa käytetyt ja huuhtomatta jätetyt puhdistusaineet muodostavat ajan myötä pinnoille kemikaalikerrostumia. Sieltä haitalliset aineet voivat päästä leviämään sisäilmaan, ja esimerkiksi hengityksestä syntyvä kosteus luokkahuoneessa voi Salkinoja-Salosen mukaan vahvistaa tätä leviämistä.

Sitä ei kuitenkaan oikeasti tiedetä, kuinka paljon siivouskemikaaleja todellisuudessa pinnoille kertyy ja pääseekö haitallisia altisteita kulkeutumaan hengitysvyöhykkeelle.

Heidi Salonen, sisäympäristötekniikan professori

Käytännön tasolla siivouskemikaalien vaikutuksesta hengitysilmaan on kuitenkin vähän tietoa. Aalto-yliopisto on aloittanut tutkimuksen, jossa puhdistusaineiden ja siivousmenetelmien vaikutusta sisäilman laatuun selvitetään neljässätoista pääkaupunkiseudun lukiossa ja yhdessä päiväkodissa.

– Tiedämme, että käytössä olevissa siivouskemikaaleissa voi olla ihoa, hengitysteitä ja silmiä ärsyttäviä yhdisteitä. Sitä ei kuitenkaan oikeasti tiedetä, kuinka paljon niitä todellisuudessa pinnoille kertyy ja pääseekö haitallisia altisteita kulkeutumaan hengitysvyöhykkeelle. Tätä haluamme nyt tutkia tarkemmin, sisäympäristötekniikan professori Heidi Salonen kertoo.

Heidi Salonen
Heidi SalonenAalto-yliopisto

Muuttuuko sisäilma, kun siivouskemikaaleja ei käytetä?

Espoon yhteislyseon lukio on yksi tutkittavista kouluista, jossa pölyä ja hengitysilmaa seurataan alkuvuoden aikana tarkkaan. Koulussa ei ole havaittu sisäilmaongelmia, joten rakennus soveltuu hyvin kohteeksi, kun halutaan selvittää siivousmenetelmien sekä puhdistusaineiden vaikutusta koettuun ja mitattuun sisäilman laatuun.

Kuusi vuotta Espoon yhteislyseon koulurakennuksia siivonnut Merle Tubli kertoo, että siivousmenetelmät ja -aineet ovat viime vuosina muuttuneet.

– Meille on tullut uusia välineitä, mikrokuitupyyhkeitä ja -moppeja ja aineet ovat parempia. Tuoksut eivät ole niin vahvoja.

Merle Tubli
Jaani Lampinen / Yle

Tubli ja muut tutkimuksessa mukana olevat työntekijät siivoavat tutkittavia tiloja nykyiseen tapaan kahden viikon ajan ja samalla tiloissa tehdään erilaisia mittauksia. Sisäilman laatua tarkkaillaan koululuokissa olevalla mittareilla ja kaappien päällä olevat petrimaljat keräävät pölyä.

– Online -mittareilla mitataan esimerkiksi haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja eri kokoisia hiukkasia. Lisäksi lähetämme pinta- ja laskeutuneen pölyn näytteitä laboratoriotutkimuksiin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mikrobilaboratorioon, professori Heidi Salonen kertoo.

Tämän jälkeen samat tilat siivotaan kahden viikon ajan ilman puhdistusaineita pelkällä vedellä ja tiloissa tehdään samat mittaukset.

Tutkimusmaljona hyllyn päällä
Jaani Lampinen / Yle

Kemikaalien vähentämistä siivouksessa on aiemmin kokeillut muun muassa ISS palvelut (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan ainakin yhdessä testissä sisäilma parantui, kun ammattikäytön puhdistusaineet korvattiin siivousmarkkinoilla myynnissä olevalla puhdistetulla vedellä, johon on lisätty happea. (siirryt toiseen palveluun)

Siivouksen asiantuntija uskoo, että siivottomuus on suurempi ongelma

Aalto-yliopiston ja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lisäksi tutkimuksessa on mukana Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK. Se kerää tietoa tutkimuskouluissa käytettävistä siivousaineista ja -menetelmistä, myös työntekijöitä haastatellaan.

Puhtaanapidon lehtori Leila Kakko arvelee etukäteen, että pelko puhdistusaineiden jäämisestä ja kertymisestä pinnoille päivittäisessä siivouksessa on nykyisillä menetelmillä melko turha.

Puhdistusaineita ei suihkutella pinnoille ja jätetä huuhtelematta vaan pääpaino on mikrokuituisissa siivousvälineissä, jotka ovat valmiiksi nihkeäksi kostutettuja ja niissä oleva puhdistusaineen määrä on hyvin vähäinen. Kakon mukaan nykyiset siivousaineet ovat aiempaa turvallisempia.

Merle Tubli
Jaani Lampinen / Yle

Kakko arvelee tutkimuksen tässä vaiheessa, että siivouskemikaaleja enemmän sisäilman laatuun vaikuttaa se, jos siivousta ei tehdä tarpeeksi hyvin.

– Pidän kuitenkin hyvänä, että tämä asia nyt tutkitaan. Ihan senkin takia, että ihmisillä on ammattisiivouksesta ja siinä käytettävistä aineista monia luuloja. Totta kai on hyvä katsoa, miten näitä rakennuksia oikeasti siivotaan ja mikä vaikutus sillä on sisäilmaan, Leila Kakko sanoo.

Tutkimuksen lopulliset tulokset julkaistaan parin vuoden kuluttua. Professori Heidi Salosen mukaan tavoitteena on muun muassa antaa suosituksia siitä, millaisia siivousmenetelmiä ja puhdistusaineita koulu- ja päiväkotirakennuksissa kannattaisi käyttää.