Kosmetologit pelkäävät, että ammattikoulutuksen uudistus kaadetaan yrittäjien niskaan

Kosmetologien etujärjestön mielestä työelämän tarpeet unohdettiin, kun vastuuta opiskelijoiden ohjauksesta päätettiin siirtää koulusta työpaikoille.

Kuva: Raila Paavola / Yle

Tämän vuoden alussa voimaan tulleella ammatillisen koulutuksen reformilla (siirryt toiseen palveluun) halutaan muun muassa nopeuttaa valmistumisaikoja ja lisätä työpaikoilla oppimista.

Suomen Kosmetologien yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Anne Parkkisen mukaan suuri osa alan ammattilaisista on pienyrittäjiä, eikä opiskelijoiden ohjaukseen riitä sinä määrin voimavaroja kuin reformi antaisi ymmärtää.

– Oletetaan, että pienhoitolayrittäjä pystyisi käyttämään ison osan omasta työpäivästään opiskelijan ohjaamiseen siellä työpaikalla. Samaan aikaan pitäisi pitää huolta hoitolasta ja ansaita oma palkkansa ja leipänsä, Anne Parkkinen sanoo.

Alalle koulutetaan Parkkisen mukaan liikaa väkeä.

– Tuntikehystä leikataan ja koulutus on menossa pintapuolisemmaksi. Koulun penkiltä tulijoilla on kovin vajavaiset taidot ja työllistyminen on haastavaa. Toisaalta hoitovalikoimat ovat koko ajan kasvamassa.

Jatkossa harjoittelupaikkaa voi olla jopa aiempaa vaikeampi löytää.

– Sellaista ilmaa on ollut, että alan yrittäjät eivät aio ottaa työharjoittelijoita niin paljon kuin ovat aikaisemmin ottaneet.

Suomen Kosmetologien yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Anne Parkkinen. Kuva: Anu Herrala

Lainsäätäjä ei ole pysynyt muutoksissa mukana

Kauneusalan hoitotarjonta on laajentunut viime vuosina valtavasti: laite- ja erikoishoidot ovat tulleet perinteisten jalka-, käsi- ja kasvohoitojen rinnalle.

– Hoitovalikoima on laaja ja kasvaa koko ajan, entistä enemmän kysytään erikoishoitoja. Täytyy tietää niin ihmisen fysiologiasta, anatomiasta kuin sähköopistakin, Anne Parkkinen kertoo.

Kosmetologien edunvalvontajärjestö on huolissaan siitä, että lainsäätäjä ei ole pysynyt alan kehityksessä mukana ja valvonta ontuu. Tällä hetkellä kosmetologi-nimikettä voi käyttää ja hoitolan perustaa kuka tahansa. Laitteita saa ostaa vaikka verkosta.

Oletetaan, että pienhoitolayrittäjä pystyisi käyttämään ison osan omasta työpäivästään opiskelijan ohjaamiseen siellä työpaikalla.

Anne Parkkinen

Parkkinen näkee, että koska kauneudenhoitoalan luonne on muuttunut niin paljon viime vuosina, myös lainsäätäjän pitäisi ottaa vahvemmin kantaa hoitojen tekemiseen.

– Ennen kaikkea pitäisi pitää huolta siitä, että hoitoja ei saisi tehdä kuka tahansa ilman asianmukaista pohjakoulutusta.

Taitamattoman käsissä voi syntyä pahaa jälkeä.

– Harmaa sektori aiheutta paljon ongelmia ja pilaa kosmetologien mainetta. Kuluttajan on usein vaikea ymmärtää, onko henkilöllä asiallinen pohjakoulutus vai ei.