Analyysi: Perhevapaauudistus kituu jo ennen syntymistään – 5 syytä, miksi neuvotteluissa vedettiin käsijarru pohjaan

Perhevapaauudistus korisee henkitoreissaan, ja hallituspuolueiden puheenjohtajat miettivät maanantai-iltana keinoja sen elvyttämiseen. Miksi uudistus on niin vaikea?

perhevapaa
Isä syöttää kotona puolivuotiasta lastaan.
Isät käyttävät vain pienen osan vanhemmille yhteisistä perhevapaista.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Hallituspuolueiden puheenjohtajat pohtivat vielä maanantai-iltana, pystyisikö perhevapaauudistuksen polkaisemaan uudestaan käyntiin. Taustalla on perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) perjantainen ilmoitus, että perheuudistuksesta käydyt neuvottelut keskeytetään. Ilmoitus oli yllätys neuvottelukumppaneille.

Yle kertoo viisi syytä, miksi vanhempainetuuksien uudistaminen on niin vaikeaa.

1. Perhe-etuuksiin ei ollut luvassa lisää rahaa

Uudistuksella haluttiin uudistaa perhevapaita ilman, että etuuksiin käytettäisiin yhtään enempää rahaa. Vielä viime viikolla neuvotteluissa pohdittiin malleja, joista kaikki olisivat pidentäneet isien kiintiötä ansiosidonnaisista perhevapaista.

Jos isien kiintiötä halutaan kasvattaa, se edellyttää lisävaroja – ellei äitien käyttämää aikaa samalla lyhennetä.

Nykyisin äidillä on neljän kuukauden kiintiö ja isällä runsaan kahden kuukauden kiintiö. Lisäksi perheillä on 6,5 kuukauden jakso, jonka voi käyttää äiti tai isä perheen päätöksen mukaan. Valtaosan käyttää yleensä äiti.

Neuvotteluissa pöydällä ollut malli olisikin lyhentänyt aikaa, joka on korvamerkitty äidille tai jätetty perheen päätettäväksi. Tämä ei keskustaa miellyttänyt, vaikka kokonaisuutena ansiosidonnainen vapaa olisi pidentynyt viikoilla.

Erikoista tässä selityksessä on, että kokoomuslaisten taustavaikuttajien mukaan hallituspuolueiden kesken oli jo elokuun budjettiriihessä sovittu, että etuuksiin ei lisätä rahaa. Valtaosa perhevapaista rahoitetaan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksella, jota maksavat työnantajat ja työntekijät. Työmarkkinajärjestöiltä ei uudistukseen ollut irtoamassa lisäeuroja.

Uudistuksen toivottiin lisäävän äitien työllisyyttä ja isien vanhempainvapaita sekä tuovan lisää lapsia päiväkoteihin. Päiväkotien lisäpaikkoihin kokoomus olikin valmis käyttämään 80–100 miljoonaa euroa.

2. Kotihoidontuki on keskustalle pyhä lehmä

Ennen perhevapaauudistuksesta käytyjen neuvottelujen katkeamista niissä käsiteltiin Ylen tietojen mukaan malleja, joissa kotihoidontuki olisi edelleen jatkunut siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Tuen taso olisi kuitenkin laskenut viimeisen vuoden aikana eli jos kotona hoitaa yli kaksivuotiasta mutta alle kolmevuotiasta lasta.

Tämä kirveli keskustaa. Uudistus olisi tarkoittanut leikkausta etenkin niille perheille, joissa äidillä ei ole työpaikkaa jonne palata.

Kotihoidontuki on keskustalle perinteisesti tärkeä. Keskusta neuvotteli sen 1980-luvulla hyvitykseksi maatilojen perheille, joiden kotona kirmaavat lapset eivät hyötyneet Sdp:n ajamasta päivähoito-oikeudesta.

*3. Keskusta ei usko isien muuttavan käytöstään nopeasti
*

Perhevapaauudistuksen tavoitteena oli parantaa tasa-arvoa työssä ja vanhemmuudessa. Hallitus toivoi, että isät innostuvat hoitamaan vauvaa tai taaperoa pidempään ja että äidit palaavat aiemmin työelämään. Hallituksen mukaan äitien työllisyysasteen kohottaminen on välttämätöntä, jotta hallituksen tavoite suomalaisten 72 prosentin työllisyysasteesta toteutuu.

Kotihoidontuen leikkaus olisi ollut selvä keppi äideille pyrkiä kotoa töihin. Kotihoidontukea käyttävistä vanhemmista 97 prosenttia on äitejä. (siirryt toiseen palveluun)

Isille tarjolla oli käytännössä porkkanaa eli aiempaa enemmän hyvin korvattua ansiosidonnaista vanhempainvapaakautta, jota saa käyttää vain isä.

Isät eivät nytkään käytä kaikkia vapaita, jotka heille on korvamerkitty. Esimerkiksi tästä syystä keskustassa ei uskota, että perheet päättäisivät toimia niin, että saavat uudistuksesta hyötyjä. Jos isät eivät käyttäisi uusia pidempiä vapaita, äidin ja koko perheen vapaat lyhenisivät.

4. Kokoomus korosti työllisyyttä ja vaikutuksia perheiden käytökseen

Kokoomukselle uudistus oli tapa nostaa työllisyyttä ja isien osuutta vanhempainvapaista, vaikka se voisi tarkoittaa joillekin perheille taloudellisia menetyksiä.

Siinä missä keskusta epäili sitä, että isät käyttävät uusia vapaita, kokoomuksessa uskottiin, että uudistus sysää perheitä uudenlaisiin valintoihin ja päätöksiin.

Kokoomuksen politiikassa tärkeä äänestäjäkohderyhmä ovat kaupunkien työssäkäyvät hyvätuloiset perheet, joissa isät käyttävät enemmän vapaita. Keskustassa huolehditaan maaseudun vähävaraisista lapsiperheistä, joille uudistus olisi ollut leikkaus.

5. Poliittinen paine kävi liian kovaksi

On hyvin harvinaista, että iso uudistus saadaan sovittua, jos siitä ei ole alustavasti sovittu hallitusneuvottelujen yhteydessä ja sitä ei ole kirjattu hallitusohjelmaan. Mitä lähempänä seuraavat vaalit ovat, sitä vaikeampaa puolueiden on sopia.

Perhevapaauudistuksesta ei ollut mainintaa hallitusohjelmassa, vaan se käynnistettiin elokuussa 2017 budjettiriihen yhteydessä.

Eduskuntavaaleihin on enää runsas vuosi aikaa. Nykyinen pääministeripuolue keskusta kärsii alenevasta kannatuksesta. Keskustan paine miellyttää äänestäjiä on kova. Keskustassa arvioitiin, että uudistus on menossa suuntaan, joka on vaikea perustella sen äänestäjille.

Neuvottelulähteistä kerrotaan Ylelle, että neuvottelut etenivät vielä torstaiaamuna “ratkaisukeskeisesti”, kunnes keskustan eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen Annika Saarikko perui tulevat neuvottelut. Perjantain Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) hän kertoi, että neuvottelut keskeytetään.

Seuraava yllättävä käänne nähtiin, kun pääministeri Juha Sipilä kertoi hallitusten puheenjohtajien vielä neuvottelevan asiasta. Jos he onnistuvat, sekä keskusta että kokoomus voivat kansalaisten silmissä saada pisteitä ojaan ajaneen uudistuksen nostamisesta raiteilleen.