”Viittomakielisten identiteetti on yhä tabu” – Juhana Salonen haluaa kirjallaan muuttaa asenteita

Vuoden viittomakieliteko -tunnustuspalkinnon saanut Juhana Salonen pyrkii muuttamaan yhteiskunnallisia asenteita viittomakielisiä kohtaan.

aistivammaisuus
"Viiton - olen olemassa" -kirjan kuvituskuva: Kynä ja maila.
"Viiton - olen olemassa" -kirjan kuvituskuva: Tarina alkaa.Jussi Rinta-Hoiska

Viittomakielen päivää juhlistettiin yhdeksättä kertaa 12. helmikuuta ympäri Suomea monin tavoin. Juhlapäivän perinteisiin kuuluu Kuurojen Liiton tunnustuspalkinnon jakaminen vuoden viittomakieliteosta. Palkinto myönnetään henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, edistänyt Suomen viittomakielten asemaa ja nostanut viittomakieliä näkyville.

Jyväskyläläinen opiskelija ja kirjailija Juhana Salonen julkaisi yhdessä työtiiminsä kanssa Viiton - olen olemassa –kirjan syksyllä 2017. Teos käsittelee identiteettinsä kanssa kamppailevan kuuron nuoren kasvua kulttuuristaan ylpeäksi, viittomakieliseksi aikuiseksi. Salonen kuvailee matkaansa identiteetin etsinnässä sekä äidinkielensä ja oman paikkansa löytämisessä.

Kriisi olisi voinut päättyä traagisesti, mutta niin ei kohdallani onneksi käynyt.

Juhana Salonen

Kriisin lähtökohta oli, kun Salonen käsitti olevansa kuulevien vanhempien kuuro lapsi ja ainoa kuuro myös varhaisessa elinpiirissään.

– Olin täysin hukassa itseltäni: En tiennyt, olisinko kuuleva vai kuuro, ja mikä olisi äidinkieleni. Sen ajan kuurojen kuntoutus- ja koulutuspolitiikka jättivät minut ja perheeni painiskelemaan yksin näiden ongelmien kanssa. Kriisi olisi voinut päättyä traagisesti, mutta niin ei kohdallani onneksi käynyt.

"Viiton - olen olemassa" -kirjan kuvituskuva: En löydä saarta.
"Viiton - olen olemassa" -kirjan kuvituskuva: En löydä saarta.Jussi Rinta-Hoiska

Juhana Salonen kertoo, että kirjan julkaisun jälkeen hänellä oli vähän aikaa tyhjä olo, koska koko kirjaprojekti tiimin kanssa oli niin ainutlaatuinen.

– Opin itsestäni lisää ja kasvoin myös ihmisenä. Mutta työ alkaa nyt vasta, sillä identiteetti on edelleen tabu yhteiskunnassamme. Siihen täytyy tulla muutos.

Tietopaketti kuurojen maailmasta

Palkintoperusteluissa kiitetään erityisesti kirjan tavoitteita muuttaa yhteiskunnallisia asenteita. Kirjassa viittomakieliset nähdään kieli- ja kulttuuriryhmänä muiden kielivähemmistöjen rinnalla. Teos on tietopaketti viittomakielisyydestä, kuurojen maailmasta ja sen rikkaudesta sekä viittomakielisyyden hyödyistä eri elämäntilanteissa.

Salonen iloitsee palkinnosta ja arvioi sen osoittavan, että kirjan teemat ovat ajankohtaisia, joista tulee keskustella avoimemmin yhteiskunnassamme. Hän uskoo kirjan antavan hyviä eväitä viittomakieleen ja kuurojen kulttuuriin eläytymiseen.

"Viiton - olen olemassa" -kirjan kuvituskuva: Matkalaukku tyhjänä.
"Viiton - olen olemassa" -kirjan kuvituskuva: Matkalaukku tyhjänä.Jussi Rinta-Hoiska

Kirjan julkaisun jälkeen Juhana Salonen havaitsi ilokseen, että monet viittomakieliset tulivat keskustelemaan hänen kanssaan identiteettikokemuksistaan.

– Toivon mukaan valtaväestö ja etenkin kuntoutuspuolella työskentelevät ottaisivat vastaan kirjani ja identiteetin merkityksen kieli- ja kulttuurivähemmistön näkökulmasta. Meillä on yhteisiä intressejä, etenkin lapsen ja nuoren kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Viiton – olen olemassa –kirjaa Juhana kuvailee työvälineeksi, jonka parissa on tarkoitus työskennellä mahdollisimman pitkälle. Uutta kirjaa ei siis ole työn alla.

– Keskitytään nyt ensin tähän esikoiseen.

Viittomakielen arvioidaan olevan äidinkieli 4000–5000 kuurolle Suomessa. Maailmassa arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa kuuroa.